perjantaina, maaliskuuta 14, 2003

Lumi Adela kirjoitti blogissaan tänään:


Adolf Ehrnrooth pohti eilen Turun Sanomissa islamin ja lännen välisiä eroja. Hän esitti saman ajatuksen, jota olen itsekin usein ajatellut. Nimittäin sen, että ei ole sanottu lännen ja sen hemmoteltujen "individualistien" vievän voittoa kun toisella puolella on yhteisöllinen ja kova islam. Kun ajattelee ihmiskunnan ja kulttuurin historiaa laajasta vinkkelistä, niin en usko että koskaan aikaisemmin on elänyt näin ( teknillisesti & tieteellisesti ) ylivoimaista ihmisjoukkoa, joka samalla on niin täysin haluton tekemään mitään sellaista, mikä ei huvita. Kaupan päälle voisi mainita vielä henkisen tyhjyyden ja elämän sisällön surullisen puutteen, joka sitten täytetään tuijottamalla töllöä ja katsomalla elokuvia.


Adolf Ehnrooth epäilee, että islamilaisilla, "kovilla ja yhteisöllisillä" teokratioilla voisi olla mahdollisuuksia globaalissa kilpailussa länsimaita vastaan. Minä en usko siihen. Teokratioiden pystyssäpysyminen nimittäin on ratkaisevasti riippuvainen papiston informaatiomonopolista. Ihmiset haluavat aistiärsykkeitä: maukasta ruokaa, hyvää musiikkia, mukavia vaatteita ja kaikkea sellaista. Länsimaiset kulutustavarat ovat olleet aivan kaikentyyppisissä totalitarismeissa kiihkeästi himoittuja. Neuvostoliitossakin porno oli kiellettyä. Tullimiehet myivät takavarikoimiaan lehtiä pimeillä markkinoilla kovaan hintaan. Nyt on niin, että uusi tekniikka murentaa koko ajan teokraattien informaatiomonopolia siellä, missä ne ovat vallassa. Radiot, televisiot, tietokoneet ja kännykät yms. halpenevat koko ajan nopeaa vauhtia. Siellä missä virallinen ohjelma koostuu uskonnollisesta propagandasta, kuunnellaan salaa länsimaista popmusiikkia ja haaveillaan läntisestä elämäntyylistä. Pikku hiljaa islam vesittyy samanlaiseen harmittomaan muotoon kuin kristinusko länsimaissa.

Lumi väittää, että ihmisten elämä on länsimaissa henkisesti tyhjää, ja sitä täytetään tuijottamalla televisiota katsomalla elokuvia. Minä en lainkaan ymmärrä puhetta henkisestä tyhjyydestä. Ei ihmisten valtaenemmistö oikeasti halua missään mennä joukkokokoukseen mesoamaan, ellei heitä aja jokin selkeä heihin kohdistuva vääryys tai elämälle välttämättömien resurssien sietämätön niukkuus. Ihmiset haluavat viettää rauhallista, turvallista ja mukavaa elämää. Ns. "henkisiä tarpeita" ilmenee henkisesti tasapainottomalla vähemmistöllä ihmisistä.

Ihmiset eivät normaalisti kaipaa minkään aatteellisen tai muun joukkohurmoksen turviin, elleivät he koe olevansa jollakin tavalla uhattuja. Tämän huomaa selvästi siitä, että yhteisöllisyyttä korostavat aatteet voimistuvat nimenomaan kriisiaikoina. Kyseessä on perusasia, jonka kaikki vallanpitäjät ja valtaa tavoittelevat ymmärtävät. Lietsomalla ihmisten pelkoja, heidät saadaan mobilisoitua kollektiivisten aatteiden taakse. Joidenkin ihmisten "henkisessä tyhjyydentunteessa" ei ole mitään, mitä ei pieni sisäerityksen viallisten tehtaan säätöjen viritys nykyaikaisilla lääkkeillä parantaisi.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu