maanantaina, maaliskuuta 17, 2003

Tommi kirjoitti oivallisesti antaumuksellisesta palvonnasta tarkastelemalla sitä jyrkästi epäsymmetrisenä neuvottelupelinä.

Siteeraan Tommia:


Periaatteessa tässä on kyse kaupanteosta sellaisen osapuolen kanssa, jolla ei ole mitään pakotetta pitää kiinni sopimuksestaan. Normaalissa kaupankäynnissä jos maksan tuotteesta, myyjä sitoutuu joko antamaan minulle haluamani tuotteen tai sitten palauttamaan rahani. Joissain hyvin epäsymmetrisissä suhteissa taas toinen osapuoli on täysin ja vaihtoehdottomasti riippuvainen toisesta. Voimakkaalla puolella on tarjottavanaan jotain hyvin niukkaa, mitä heikompi ei pysty hakemaan muualtakaan, ja toisaalta heikompi ei näin voi mitenkään rankaista vahvempaa jos tämä rikkoo sopimuksia.


Tommi myös perustelee ansiokkaasti, miksi monopoliasemaan pääseen niukan ja kysytyn resurssin hallitsijan kannattaa oikutella ja terrorisoida hallitsemastaan resurssista riippuvaisia: sillä tavoin heiltä saa puristettuja vielä enemmän resursseja, koska he eivät ehdi koskaan oppia ennustamaan monopoliasemassa olevan toimintaa eivätkä siten saa käyttöönsä edes vähäisiä neuvottelukeinoja.

Uskontoon kuuluva antaumuksellinen palvonta on yksi esimerkki jyrkästi epäsymmetrisestä neuvottelupelistä. Se, että jumalat ovat fiktiivisiä olentoja on epäolennaista. Uskovalle nimittäin koko pelin pelaamatta jättäminen on pahempi vaihtoehto kuin pelin pelaaminen. Ihminen on sosiaalinen eläin ja lauman ulkopuolelle jääminen on hänelle syvä emotionaalinen järkytys. Enpä usko erehtyväni, jos väitän, että uskonnollisilla ihmisillä on keskimäärin voimakkaammat sosiaaliset vaistot kuin muilla ihmisillä. Toinen ilmeinen syy sille, että nimenomaan uskonto on malliesimerkki epäsymmetrisestä neuvottelupelistä on, että siinä epätavallisen korkeat panokset, nimittäin kuolemattomuus. Likimain ainoa syy siihen, että uskonto jatkaa olemassaoloaan jopa vauraissa hyvinvointivaltioissa, joissa sen merkitys on ratkaisevasti vähentynyt entiseen verrattuna, on, että lääketiede ei (vielä?) kykene järjestämään kuolemattomuutta. Uskonnollisuuden sisäinen logiikka on täysin rationaalisesti ymmärrettävissä, vaikkeivät merkkijonot, joilla uskonnolliset ihmiset itse kuvaavat uskonnollisuuttaan, aina olisikaan.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu