sunnuntaina, huhtikuuta 06, 2003

Ilkka kirjoitti tänään, että eläintenrääkkääjiin kohdistuva halveksunta johtuu siitä, että eläintenrääkkääjä osoittaa rääkkäämällä juuri eläimiä alhaisen sosiaalisen statuksensa, koska hän ei kykene alistamaan muita ihmisiä. Ilkan argumentti pohjautuu oletukseen, että ihmisluontoon kuuluu sisäänrakennettuna inho ja viha alempiarvoisia kohtaan. Ensin hän kysyykin lukijalta, tuleeko hänelle mieleen mitään ärsyttävämpää kuin ihminen, jolla on alhainen asema, mutta joka ei tunnusta sitä vaan käyttäytyy korkea-arvoisemman tavoin.

Ilkan olettamus on kuitenkin väärä. Eivät ihmiset vihaa ja inhoa alempiarvoisiaan, jotka tunnustavat paikkansa, sen enempää kuin maanviljelijä vihaa hevostaan tai traktoriaan. Alempiarvoiset ihmiset, jotka tunnustavat alempiarvoisuutensa, ovat käyttökelpoinen resurssi. Toki heitä voidaan myös käyttää omien turhautumien purkamiseen, mutta ei heitä kohtaan tunneta vihaa tai inhoa. Heidän rääkkäämisensa tuottaa enemmänkin huvia. Sen sijaan alistetussa asemassa olevat itse saattavat kokea olevansa vihan ja inhon kohteena, koska nuo teot herättävät heissä itsessään vihaa ja inhoa sortajiaan kohtaan. Juuri tähän perustuu esimerkiksi kuvitelma, että raiskaamisen motiivina on viha. Tuo olettamus on hieman ristiriidassa sen tosiseikan kanssa, että raiskauksen uhrina on aivan suhteettoman usein nuori, hedelmällisessä iässä oleva nainen

On aivan totta, että nimenomaan söpöjä eläimiä säälitään eikä vähemmän söpöjä. Tämä johtuu siitä, että "söpöt" eläimet vetoavat ihmisten hoivaamisvaistoihin. Ihmiset säälivät olentoja, jotka vetoavat heidän hoivaamisvaistoihinsa. Tällaisiin olentoihin lukeutuvat lapset, ennenkaikkea omat mutta myös lapset yleensä. Jotkut eläinlajit sattumalta myös herättävät hoivaamishaluja, koska niistä välittyy riittävän samankaltaisia sensorisia signaaleja kuin lapsista.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu