keskiviikkona, toukokuuta 07, 2003

Eilen kirjoittelin Suomi II.sta. Kirjoitin, että kosteusolosuhteiden optimoimiseksi sille voitaisiiin etsiä paikka joko Atlantin keskiselänteen kohdalta tai sieltä länteen. Nythän on niin, että optimaaliset kosteusolosuhteet ovat omalta kannaltani kompromissi yhtäältä yleisen vähäsateisuuden ja riittävän runsaslumisen talven varmistamisen välillä. Tämä olkoon siis lähtökohtana.

Juttuhan on niin, että kaikilla mantereilla on kääntöpiirien kohdalla, jotka sijaitsevat 23. leveyspiireillä, melkoisen kuivaa. Ainoa poikkeus ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Aasian sekä Australian itärannikot (Aasian etelärannikkoa kastelevat talvisin monsuunisateet). Nämä poikkeukset selittyvät lämpimillä merivirroilla, jotka tehostavat haihtumista sadetta lisäten. Kääntöpiirien seudun kuivuuden syynä on, että päiväntasaajalla voimakkaasti kohoavat ilmamassat, jotka kohotessaan satavat kosteutensa pois, putoavat takaisin maanpinnalle suurin piirtein kääntöpiirien kohdalla tai niistä hieman navoille päin.

Kuitenkin maapallon ratatason kallistumisesta johtuvat vuodenajat aiheuttavat kaikkien maapallon sääjärjestelmien vuosittaista siirtymistä pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Pohjoisen pallonpuoliskon keskikesällä aurinko paistaa korkeimmillaan suoraan taivaanlaelta noin 23. pohjoisella leveyspiirillä ja vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon keskikesällä noin 23. eteläisellä leveyspiirillä. (Kanarian saaret sijaitsevat n. 28 leveyspiirillä.) Sääjärjestelmien siirtyminen ei kuitenkaan ole noin hurjaa. Yksi pääsyistä siihen on, että valtameret varastoivat suunnattoman määrän lämpöenergiaa, joka lämmittää ilmaa talvella ja viilentää sitä kesällä. Esimerkiksi trooppiset hirmumyrskyt vaativat meriveden pintalämpötilaksi vähintään 27 astetta pysyäkseen koossa. Siksi ne alkavatkin yleensä vääjäämättä heiketä loitottuaan päiväntasaajasta kauemmaksi kuin 8 leveysastetta. Merivesi aiheuttaa myös viivettä sääjärjestelmien liikkeeseen (itse asiassa tuo viive onkin varsinainen syy sille, että liike ei ole leveysasteissa mitaten yhtä suurta kuin kääntöpiirien välinen etäisyys).

Suomi II:n Lappi tulisi Lissabonin korkeudelle. Lissabonissa sataa talven kylmimpinä kuukausina noin kaksi kertaa enemmän kuin Tampereella, joten sadetta saataisiin riittävästi. Toisaalta kuivan kesän varmistamiseksi itäinen sijainti olisi itse asiassa parempi kuin läntinen, koska kesäisin kylmä Kanarianvirta vähentää meriveden haihtumista ja sateisuutta. Itäinen sijainti olisi siksikin hyvä, että trooppisilta hirmumyrskyiltä vältyttäisiin samasta syystä täysin.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu