lauantaina, toukokuuta 24, 2003

Jari Vaarma ehtikin kirjoittaa torstaina neloselta tulleesta Vaimot vaihtoon -dokumentista. Hienoa. Nyt minun ei tarvitse selostaa koko juttua taustoineen kaikkineen vaan voin vain kommentoida dokumentin asetelmaa.

Vaimojenvaihdon tarkoitushan ei tuossa ollut olla mikään seksijuttu vaan kyse oli perheenemännän roolin omaksumisesta toisessa perheessä. Ainakin molemminpuolisten seksuaalisten viritysten syntyminen oli tehty niin epätodennäköiseksi kuin mahdollista pitämällä huolta siitä, että pariskuntien seksuaaliset markkina-arvot olivat niin jyrkästi eritasoiset. Mielenkiintoa oli myös lisätty valitsemalla yksi perhe työväenluokasta ja toinen perhe keskiluokasta. Jari selostikin eilisessä merkinnässään jo varsin seikkaperäisesti millä tavalla työväenluokan ja toisaalta keskiluokan arvot ja asenteet ilmenivät näiden perheiden jokapäiväisessä elämässä.

Mieleeni tuli yksi näkökohta, jota Jari ei käsitellyt. Nimittäin nämä kaksi perhettä olivat hyvä tapausesimerkki siitä, mihin naisten vähemmyys seksuaalisesti matalamarkkina-arvoisten ihmisten joukossa johtaa. Työväenluokkaisessa liikalihavien perheessä kaikki valta oli vaimolla, jolla oli varaa olla patalaiska, itsekäs, määräilevä ja vielä uhkailla avioerolla. Tällainen kävi laatuun, koska seksuaalisten luuserien joukossa on selkeä miesenemmistö. Aviomiehen kaltaisilla rumilla ja läskeillä nössömiehillä ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin alistua kotityranniaan, koska vaihtoehtona on elinikäinen yksinäisyys. Kotityrannivaimolla taas on paljon paremmat mahdollisuudet ottaa pompotettavaksi joku toinen samantasoinen.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu