maanantaina, kesäkuuta 09, 2003

Jatkan vielä aiheesta totalitarismi, vaikka Panu ei ilmeisestikään verkkolokiani lue vaan kommentoi sitä toisen käden lähteiden kautta. Panun tai kenen tahansa esilletuomat ajatukset ovat kuitenkin paljon tärkeämpiä kuin kenenkään persoona mitä keskusteluun tulee. Toki Panukin voi minun puolestani osallistua tähän keskusteluun ja aivan mihin sävyyn tahansa. Hänen ilmaisunsa selkeys ratkaisee, ryhdynkö kommentoimaan hänen kirjoituksiaan.

Panu mainitsee demokratian uhkaksi sosiaalipolitiikan "kieltämisen" taloudellisen välttämättömyyden nojalla. Tuossa "kieltämisessä" ovat olleet mukana myös vasemmistopuolueet. Ehkä siksi, että taloudelliset välttämättömyydet ovat todella olleet välttämättömyyksiä. Tekniikka on mahdollistanut joiltain osin tuotannon siirtämisen alemman palkkatason maihin. Siitä taas on seurannut kannattavuusongelmia näillä aloilla. Viimeisen esimerkki on ohjelmistotuotannon "outsourcing" halvan työvoiman maihin. Vaikka tuollainen työpaikkojen tarjonnan kasvu onkin siunauksellista köyhien maiden koko väestölle ja johtaa elintason nousuun niissä, ongelmia seuraa vauraiden maiden ylihinnoitellulle työvoimalle. Globaalista taloudesta seuraa, että niin vauraus kuin köyhyyskin globalisoituu. Kokonaisvaltaisen tulopolitiikan harjoittaminen vaikeutuu, kun työpaikat siirtyvät sinne, missä työn on tekeminen on kannattavinta. Rikkaiden maiden työläisten kartellit sortuvat ja köyhien maiden työläisille avautuu uusia työpaikkoja. Vähitellen työn hinta rikkaissa maissa alenee kohti globaalia markkinahintaa.

Länsimaiselle demokratialle tässä voi piillä uhka, koska länsimainen työläisaristokratia ei välttämättä oivalla, että sen olisi parasta sopeutua tilanteeseen tinkimällä palkoistaan saati edes niiden jokavuotisesta kasvusta. Asemiaan menettävä länsimainen työläisaristokratia saattaa alkaa öyhöttää ja äänestää valtaan populistipoliitikkoja, jotka vähät välittävät demokratian ja oikeusvaltion periaatteista. Juuri tällaisissa olosuhteissa Panun paheksuma "välttämättömyysretoriikka" on paikallaan. Mielestäni se, että SAK ja vasemmistopuolueet tajuavat tilanteen eivätkä lähde vaatimaan epärealistisen suuria palkankorotuksia, on valtavan myönteinen seikka yhteiskuntarauhan kannalta pitkällä aikavälillä.

Toisaalta yksi vaihtoehto voisi olla pystyttää kehitysmaille epäoikeudenmukaisia tullimuureja ja destabilisoida niiden yhteiskuntia erilaisilla sotilaallisella ja taloudellisella myyräntyöllä, jotta niiden olot pysyisivät liian epävakaana rikkaiden maiden pääoman investoida. Mitähän Panu tästä vaihtoehdosta ajattelee?

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu