keskiviikkona, kesäkuuta 04, 2003

Kasa-blogin Jussi viittaa TrioErektus-blogiryhmään joukkona "protofasisteja". Fasisti lienee tuossa ilmauksessa lähinnä kirosanana käytetty, koska ainakin sanakirjamääritelmän mukaan fasismi tarkoittaa ideologiaa, jossa ihannoidaan korporativistista ja keskitetysti johdettua yhteiskuntaa. Ainakin Tommia on vaikeaa nimittää fasistiksi käyttämättä sanoja väärin, koska Tommi on poliittiselta kannaltaan libertaristi ja kiihkeä kaikenlaisen kollektivismin vastustaja.

Minä taas olen melko maltillinen poliittisissa näkemyksissäni suhteessa peruskysymyksiin. En luota autoritäärisiin hallintomalleihin, koska ne johtavat vääjäämättä korruptioon, epäoikeudenmukaisuuteen, tehottomuuteen ja yleiseen kurjistumiseen. Jos tarkastelen ihmisten käyttäytymistä, havaitsen, että ihmiset ovat pohjimmiltaan itsekkäitä, kuten kaikki organismit, jotka ovat selviytyneet luonnonvalinnasta. Laumaeläiminä ihmisillä on toki lukuisia synnynnäisiä kognitiivisia ja emotionaalisia oppimisvalmiuksia, jotka auttavat ihmistä olemaan rationaalisesti itsekäs ja yhteistyökykyinen toimija (kyky vastavuoroiseen altruismiin, ehkä nepotismi). Ihmisellä on synnynnäisenä kykynä perusilmeiden tulkinta ja herkkyys oppia muodostamaan malli toisten ihmisten mielistä. Ihmisen synnynnäisistä kognitiivisista ja emotionaalisista taipumuksista ja valmiuksista on kirjoittanut mm kognitiotieteilijä Steven Pinker paljon mielenkiintoista asiaa. Ihmisillä on tietenkin myös valmiudet huijaamiseen ja raakaan omaneduntavoitteluun. Ihmiset pelaavat monenlaisia nollasummapelejä, joista jotkut ovat väistämättömiä. Kaksi tärkeintä väistämätöntä nollasummapeliä ovat kilpailu vallasta ja sukupuolikumppaneista.

Ihmisten välisen kilpailun kokonaistuloksen maksimoimiseksi kannattaa pitää kiinni tiukasti laillisuusperiaatteesta ja reilun pelin säännöistä. Tähän tarvitaan riittävän vahvaa valtiollista väkivaltamonopolia ja oikeuslaitosta. Valtionhallinto pitää jakaa toisensa kurissa pitäviin osiin, kuten valistusajattelijat oivalsivat, jotta minimoitaisiin mahdollisuus, että valtiosta itsestään tulee tyrannian väline.

Ihmisten välillä on ratkaisevia eroja sosiaalisissa lähtökohdissa ja yksilöllisissä ominaisuuksissa, jotka paljolti määräävät millaisiin asemiin he päätyvät yhteiskunnassa. Jotkut syntyvät varakkaille vanhemmille, jotka sen lisäksi pitävät lapsistaan kaikin tavoin hyvää huolta, ja jotka pystyvät tarjoamaan lapsilleen hyvän kasvuympäristön, jossa varttua. Epäonnisimmat taas syntyvät köyhille ja holtittomille vanhemmille. Usein tällaiset ihmiset joutuvat nuoruudessaan alttiiksi alaluokkaisten vertaisryhmiensä kautta alttiiksi huonoille vaikutteille. Nykyaikaisen yhteiskunnan historiallisesti katsoen poikkeuksellisen suuri sosiaalinen liikkuvuus kuitenkin merkitsee, että yksilöllisillä ominaisuuksilla on paljon merkitystä pysyykö ihminen samassa yhteiskuntaluokassa, johon syntyi, vai nouseeko hän ylempään vai putoaako alempaan.

Mielestäni voidaan aivan hyvin tunnustaa, että ihmisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja -- myös synnynnäisiä, joista riippuu heidän menestymisensä yhteiskunnassa, joutumatta samantien kaasukammioihin johtavalle tielle. Synnynnäisten menestymisedellytysten erojen tunnustamisesta ei seuraa, että pakko tehdä johtopäätös, että heikompien sotkeutuminen jalkoihin on oikein. Siitä ei ole myöskään pakko tehdä johtopäätöstä, että se on väärin. Itse olen sitä mieltä, että koska ihminen ei itse pääse päämäärärationaalisesti valitsemaan vanhempiaan, ei ole oikein, että hän joutuu kärsimään vanhempiensa huonoudesta. Mielestäni on oikeudenmukaista ehkäistä yksikön sattumalta saamien lähtökohtien aiheuttamaa eriarvoisuutta. Tähän asiaan on mielestäni mielekästä soveltaa oikeudenmukaisuuden käsitettä, koska on olemassa realistisia keinoja vähentää tätä eriarvoisuutta.

Valikoimaan kuuluu nykyään lähinnä sosiaalipoliittisia keinoja. Niistä useimmat ovat hyväksi havaittuja. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi kansanterveystyö, yleinen oppivelvollisuus sekä perustarpeet kattava sosiaaliturva. Tulevaisuudessa keinovalikoima laajenee eettisesti hyväksyttävillä ja tehokkailla lääketieteellisillä ratkaisuilla. Näillä keinoilla on hyvin vähän tekemistä reilun puolen vuosisadan takaisten, varhaisteollisen agraarifasistisen yhteiskunnan keinojen kanssa. Samalla tavalla kuin yhteiskunta tarjoaa koululaisille ilmaisen hammashoidon, tulevaisuudessa yhteiskunta sponsoroinee kaikille lastentekoon ryhtyville mahdollisuuden valikoida oman ja puolison perintötekijöiden kombinaatioista terve ja mahdollisuuksien mukaan toivottavia ominaisuuksia sisältävä. Sekä vanhempien, syntyvän lapsen itsensä että yhteiskunnan kannalta on yksiselitteisesti selvää, että esimerkiksi impulssikontrollin häiriöille ja alhaiselle älykkyydelle altistavat perintötekijät karsitaan pois, mikäli voidaan. (Heikko impulssikontrolli ja alhainen älykkyys ovat menolippu alaluokkaan enkä voi kuvitella, että kukaan ihminen haluaisi omalle lapselleen millään perusteella näitä ominaisuuksia. Pikkuhumanistit varmaan älähtävät nyt ja alkavat itkeä, että kuinka kauheaa on, jos ilkeät mengelet pakottavat kaikki samaan muottiin jo syntymästä asti. He voivat kuitenkin täysin vapaasti vaikkapa säteilyttää kiveksiään, jotta saadaan maailmaan lisää sitä ihanaa diversiteettiä.)

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu