lauantaina, heinäkuuta 12, 2003

Kirjoitan tata pietarilaisesta nettikahvista Nevski Prospektilta. Viime yon vietimme Natalian enon ja enon vaimon kotona Kupchinossa, joka on yksi Pietarin mammuttilahioista. Matka rautatieasemalta oli mukava. Meidat haettiin uudella kaupunkimaasturilla. Matka olikin aika pitka. Hervanta on Kupchinoon verrattuna suurten lahioiden sarjassa amatoorimainen tekele. Kupchinossa on silmamaaraisesti arvioiden noin parisataatuhatta asukasta. Noin viisitoistakerroksiset talot ovat kilometrien mittaisissa riveissa melko harvakseltaan. Ihmettelin mita asuntoalueiden valisille joutomaille rakennetut parakkirivistot ovat, kunnes kuulin, etta ne muodostuvat autotalleista. Venalaisille asuinkerrostaloille on tyypillista, etta porraskaytavat ovat suomalaisiin verrattuna varsin kehnossa kunnossa. Asunnot varustelutasoineen ovat hyvin samanlaisia (saunoja ei toki ole). Tyylieroista selvin on ehka matoissa, raanuissa ja tumman puun yleisemmyydessa sisustusmateriaalina. Asuminen ei muuten Venajalla yleensa maksa paljon mitaan. Yleinen vuokrataso kaupungeissa on noin 300 - 700 ruplan valilla eli noin 10 - 22 euroa.

Valitettavasti venajantaitoni on viela aika niukka, joten keskustelut kaytiin tulkin valityksella. Natalian eno on projektipaallikkona rakennusfirmassa, joka on rakentanut suuria ostoskeskuksia Pietarin metroasemille. Ostoskeskusten rakentaminen heijastelee samaa kulutustavaroiden kysynnan voimakasta kasvua, joka oli havaittavissa Kroatiassa viime vuonna kaydessani. Siellakin oli paljon samanlaisia rakennusprojekteja.

Kahdeksan aikoihin lahtee yojunamme Tserepovetsiin. Nyt lahdemme tasta syomaan.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu