keskiviikkona, heinäkuuta 09, 2003

Uutisryhmässä sfnet.keskustelu.ihmissuhteet kiistellään jälleen seksi- ja parisuhteiden markkina-arvoteoriasta. Kriitikkojen mielestä koko teoria on humpuukia, koska se sisältää olennaisesti vain väitteen, että eri ihmisillä on erisuuruinen flaksi, jota markkina-arvoksi sanotaan ja että erisuurista markkina-arvoista seuraa, että eri ihmisillä käy erisuuruinen flaksi. Ei siinä nyt ihan tuosta ole kysymys, kuten huomautettiin . Markkina-arvon käsitettä käyttäen on mahdollista muodostaa monenlaisia falsifioitavissa olevia ennusteita.

Ihmissuhteiden muodostumista säätelee kysynnän ja tarjonnan laki, koska monen ihmisen on mahdollista kiinnostua yhdestä ja yhden monesta. Käytännössä ihmisten mieltymyksissä on muutamissa asioissa niin paljon yhteneväisyyksiä, että etenkin naisten kysyttyyden (kuinka suuri osuus miehistä kelpuuttaisi ao. naisen seksi- tai parisuhteeseen kanssaan) vaihtelu populaatiossa voitaneen selittää erittäin suureksi osaksi ulkonäöllä ja iällä. Ulkonäön operationaalinen määritelmä voisi olla pistemäärä, jonka miehistä koottu edustava otos antaisi naisten ulkonäöille uimapuvussa otetuissa valokuvissa, jotka olisivat tietysti teknisesti tasalaatuisia ja samanlaisissa olosuhteissa otettuja. Jos asiaa tutkittaisiin, niin odottaisin noiden kahden muuttujan selittävän naisen suosiosta 70-80 %. Vaikka käytettävissä olisi vain painoindeksi ja ikä, niin odottaisin kysyttyyden vaihtelusta selittyvän noin puolet.

Miehiin kohdistuvan kysynnän yksilökohtaisia eroja selittävien tekijöiden operationalisoiminen on olennaisesti vaikeampaa, koska miehen persoonallisuus vaikuttaa siihen enemmän kuin naisen ja koska persoonallisuuden mittaaminen on vaikeata. On kuitenkin olemassa tilastollisesti merkittävä korrelaatio miehen sosioekonomisen aseman ja naimisissaolon todennäköisyyden sekä yhdyntätiheyden välillä. Toisin sanoen, mies viettää todennäköisesti sitä aktiivisempaa seksielämää mitä menestyvämpi hän on. Odottaisin myös, että miehen ulkonäöllä olisi merkittävä selitysosuus, jos sitä mitattaisiin ylläkuvatulla menetelmällä siten, että arvosteluraatina olisivat naiset. Varsin suuri osa miesten kysyttyyden eroista selittyy karismalla. Karisman operationalisointi on erittäin vaikeaa, mutta sitä voisi approksimoida mittaamalla missä määrin muut miehet arvioivat miehellä olevan henkilökohtaista auktoriteettia.

Markkinoiden reagoiminen kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuneisiin muutoksiin ei ole ihan triviaali juttu. Taloustieteitä tuntevien juttuja kuunnellessani ja lukiessani olen näin ymmärtänyt.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu