tiistaina, joulukuuta 23, 2003

Idiosynkrasiaa: niin kauan kuin muistan, olen pitänyt Valtion Rautateiden sinisistä ravintolavaunuista asemalaiturille kuuluvan generaattorin tai minkä lie dieselmoottorin äänestä. Tuo ääni liittyy muistikuvissani olennaisena osana junallamatkustamiseen. Toinen tärkeä osa matkustamista on sähköveturin jäähdytyslaitteiden ulina, joka kuuluu selvästi veturin saapuessa asemalle.

Pidän myös VR:n dieselvetureiden äänestä. Dieselvetureissahan moottoria ei ole kytketty akseleihin vaan välittömänä voimanlähteenä ovat sähkömoottorit. Dieselkone pyörittää generaattoria, joka lataa akkuja. Järjestelyn syynä on, että dieselmoottoria on optimaalista käyttää tietyllä kapealla kierrosalueella. Vain junan kiihdyttäessä dieselin kierroslukua nostetaan, koska virrankulutus kasvaa väliaikaisesti varsin paljon.

Kun tein heinäkuussa 2001 suuren pyöräilymatkan Etelä-Suomen ympäri, matkustin Ylivieskan ja Iisalmen välin junalla. Menin silloin etummaiseen vaunuun varta vasten kuuntelemaan dieselveturia. Tuo kiehtova junamatka oli muutenkin mielenkiintoinen. Sain esimerkiksi selville, että Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo ovat luonnonmaantieteellisesti melko selvästi erottuvat kokonaisuudet. Pohjanmaan puolella on suuria peltoaukeita ja melko tasainen maasto sekä paljon turvesoita. Savon puolella maasto muuttui mäkiseksi ja metsäiseksi. Samanlaista loivasti kumpuilevaa kuusimetsämaastoa oli Kiuruvedeltä Iisalmeen asti.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu