perjantaina, joulukuuta 19, 2003

Olen joutunut olemaan muutettuamme kotona ilman nettiyhteyttä kolmisen viikkoa. Televisio on ollut ainoa käytettävissäni oleva sähköinen medium kotona. Voi jumalauta mitä paskaa sieltä tulee! Jyrki Lehtolan kritiikki osuu naulan kantaan. Varsinkaan neloselta ei tunnu tulevan mitään muuta kuin taskurahalla ostettuja vanhoja sarjoja ja toinen toistaan turhempia ja aivottomampia haastatteluohjelmia, joissa kolmannen luokan julkut ja toimittajat kertovat toisilleen sisäpiirin vitsejä. Television ohjelmatiedoista joutuu ihan oikeasti etsimään katsomisen arvoisia ohjelmia suurennuslasilla. Nykyään ennen aina niin asiallisen oloisia ajankohtaishaastatteluohjelmiakin toimittamassa on idiootteja ja linssiluteita, joiden täytyy pitää keskenään jotain infantiilia showta ja joilla ei ole alkeellisimpiakaan puheenjohtajan taitoja. Viime viikon lauantaina tuli esimerkiksi se Pauli Aalto-Setälän ja Kirsi Pihan sillä kertaa Venäjä-aiheinen ajankohtaisohjelma, johon oli kutsuttu haastateltavaksi kansanedustaja, diplomaatti, eversti ja joukko muuta väkeä analysoimaan Venäjän vaalienjälkeistä tulevaisuutta. Keskustelu oli sekamelskaa, jossa asiantuntevia puheenvuoroja katkottiin ja jossa vieraiden annettiin puhua toistensa päälle. Olen huomannut katselevani yleensä Deutsche Welleä ja BBC Worldia, jotka ovat selvästikin ammattitaidolla tehtyjä. Ikävä kyllä siksi, että niillä on kovin paljon toistoa, koska ne ovat ympärivuorokautisia uutiskanavia, niistä ei ole kovin usein iloa.

Meikäläisen televisionkatselu käytännöllisesti katsoen loppuu, kun nettiyhteydet on asennettu. Internet on televisioon verrattuna täysin ylivertainen viihdearvoltaan ja tietosisällöltään. Joskus sieltä tulee hyviä dokumentteja, sarjoja ja elokuvia, mutta Internetistä niistäkin yleensä saa tietää.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu