lauantaina, helmikuuta 22, 2003

Päivän ruokavinkki: rucola-salaatti.

Ainekset:

- rucola-salaattia sopivaksi katsottu määrä
- basilikaa sopivaksi katsottu määrä
- tomaattia
- kurkkua
- cashew-pähkinöitä
- oliiviöljyä

Voila! Siinä on herkullinen salaatti.

Risto haluaisi kertoa vielä yhden reseptin. Ole hyvä, Risto.

Broilerin fileetä
Vuohenjuustoa
Pestoa

Leikkaa broilerfileisiin taskut, joihin tungetaan sopivaksi katsottu määrä pestoa ja vuohenjuustoa.
Paistetaan oliiviöljyssä kypsiksi ja tarjotaan em. rucola-salaatin kanssa.

Kiitos Risto. Nyt - öyh - jatketaan siitä mihin jäätiin.

perjantaina, helmikuuta 21, 2003

Ilkka kertoo miellyttävästä kevätsäästä Torontossa. Etelä-Ontario sijaitsee noin 15 leveysastetta etelämpänä kuin Etelä-Suomi eli siis suunnilleen yhtä etelässä kuin Pohjois-Italia. Ilman lämpötilassa auringon suurempi säteilyteho näkyy paljon vähemmän kuin odottaisi. Tämä johtuu tunnetusti siitä, että länsituulet tuovat Eurooppaan trooppisia ilmamassoja ja niiden mukana itäiselle Pohjois-Atlantille lämmintä merivettä, joka lämmittää ilmamassoja.

Kanadan talvi on siis mielenkiintoinen sekoitus Lapin kevättalvi-ilmastoa ja eteläisille leveysasteille ominaisia nopeasti hämärtyviä iltoja. Ilma on verrattaen kylmää ja maasto on lumista. Kuitenkin aurinko lämmittää mukavasti. Fysikaalinen syy lämpimän tunteeseen lumisina kevättalvina, jolloin ilman lämpötila voi olla vielä pakkasen puolella, on, että kiinteät kappaleet kuten ihminen ja maa, lämpenevät auringon säteilystä verrattaen voimakkaasti, kun taas ilma lämpenee suorasta auringonpaisteesta varsin vähän. Ilma lämpenee voimakkaasti vasta kiinteistä kappaleista säteilevästä ja johtuvasta lämmöstä. Lumi on kyllä kiinteää, mutta aurinko ei sitä lämmitä vaan sulattaa. Ilma alkaa lämmetä voimakkaasti vasta sitten, kun lumipeitteen kattavuus pienenee merkittävästi. Lisäksi vielä keväällä jääkylmät ilmavirtaukset navoilta ovat mahdollisia.

Toinen merkittävä seuraus kiinteiden kappaleiden, kuten maankamaran, merkityksestä ilman lämpötilanvaihteluiden ja vallitsevan säätyypin kannalta on mannerilmastoille ominainen suuri ero päivän maksimi- ja yön minimilämpötilojen välillä. Päivällä auringonpaiste, jota mannerten kuivissa sisäosissa pilvet harvemmin vaimentavat kuin rannikoilla ja valtamerillä, kuumentaa maata, josta säteilevä ja johtuva lämpö lämmittää voimakkaasti ilmaa. Yöllä maanpinta jäähtyy, jolloin ilma jäähtyy voimakkaasti säteillessään lämpöään avaruuteen. Päivällä voi siis olla paahtavan helteistä ja yöllä kylmää.

Suurista ilman lämpötilanvaihteluista seuraa ilmanpainevaihteluilta. Kuuma ilma harvenee ja kohoaa ylöspäin, jolloin maanpinnalle syntyy matalapaine. Kylmä ilma taas tihenee, jolloin syntyy korkeapaine. Järvien ja merien rannoilla tyypillisesti päivällä tuulee mereltä ja yöllä maalta, koska ilma säilyy yöllä lämpimämpänä veden yläpuolella johtuen veden suuresta ominaislämpökapasiteetista, joka tasoittaa auringon säteilyn vaikutusta veden lämpötilaan.

Monsuunituulet ovat maa-merituulijärjestelmän toimintaa jättiläismäisessä mittakaavassa. Monsuunit tulevat vuoden mittaisissa sykleissä poiketen paikallisista maa-merituulista. Kesällä mannerten sisäosat lämpenevät voimakkaasti ja matalapaineet vallitsevat. Merituulet vallitsevat ja tuovat runsaasti kosteutta valtameriltä rannikoille. Monsuunisateet ovat erityisen rankkoja Etelä-Aasian rannikoilla. Talvella mannerten sisäosat kylmenevät voimakkaasti ja korkeapaineet vallitsevat. Talvella vallitsevat ilmavirtaukset mannerten sisäosista merelle. Toisinaan Etelä-Aasiassa koetaan talvisin tappavia kylmyysjaksoja muutoin lämpimässä talvi-ilmastossa.

Monsuunituulten merkitystä on vaikeaa täysin ymmärtää ilman kokonaiskuvaa maapallon tuulijärjestelmästä. Maapallon tuulijärjestelmän liikkeelle paneva voima on Hadley-kierto, joka saa energiansa auringon säteilystä. Aurinko lämmittää ilmaa kaikkein voimakkaimmin päiväntasaajalla, mistä seuraa, että päiväntasaajan tietämillä on pysyvä matalapaineen vyöhyke. Päiväntasaajalta ylösnouseva ilma putoaa maanpinnalle kääntöpiirien pohjois- ja eteläpuolilla 20-30 astetta pohjoista ja eteläistä leveyttä. Osa ilmamassoista jatkaa edelleen napoja kohti kaartuen coriolis-efektin vuoksi länteen kummallakin pallonpuoliskolla. Osa ilmamassoista palaa takaisin päiväntasaajalle pasaatituulina, pohjoisessa koillispasaatina ja etelässä kaakkoispasaatina. Suuntien kiertyminen johtuu coriolis-efektistä, kuten länsituultenkin. (Coriolis-efektin syy on yksinkertaisesti koordinaatiston kiertyminen maapallon pyörimisliikkeen vuoksi. Ilmamassojen liikemäärät säilyvät ennallaan, mutta maapallon pinta kiertyy alta pois. Kiertymisen tajuaa helposti, kun katsoo esimerkiksi pallokarttaa navoilta päin ja pyörittää sitä.)

Pasaatituulet kohtaavat kääntöpiirien välisellä kohtaamisvyöhykkeellä (ITCZ, intertropical convergence zone). ITCZ:llä ilmamassojen kohoaminen on kaikkein voimakkainta. Pääpiirteittäin ITCZ seurailee vuodenaikoja liikkumalla kääntöpiirien välisellä aluella, joskaan ei läheskään kokonaan kääntöpiiriltä kääntöpiirille. Euraasian aiheuttama monsuuniefekti on kuitenkin niin voimakas, että se riittää (kesäisin) kumoamaan koillispasaatin. Euraasian ja Afrikan yhdessä aiheuttama monsuunituulet riittävät yhdessä pitämään ITCZ:n Afrikan sisäosien kohdalla koko vuoden pohjoisella pallonpuoliskolla! Eikä monsuuniefekti ole edes suurin vaikutus, joka mannerten sijoittumisella on maapallon ilmastoon. Mutta siitä lisää toisen kerran.



Panu Höglund näyttää poistaneen suomenkielisen nettipäiväkirjansa. Panun eilen siteeraamani väite löytyy kyllä Googlella sfnet.keskustelu.kielipolitiikka -ryhmästäkin.

torstaina, helmikuuta 20, 2003

Panu väittää, että toisen kotimaisen kielen pakollinen opiskelu Suomen kouluissa perustuu perustuslain tekstiin, jonka mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Panun väite on retorista hölynpölyä.

Perustuslain 17. pykälässä sanotaan seuraavaa:

17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin


Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.



Lisäksi perustuslain 51. pykälässä määritellään eduskunnassa käytettäväksi kieleksi suomi tai ruotsi. Missään muualla perustuslaissa ei sanota kielestä yhtään mitään. Perustuslaki ei siis määrittely mitään velvollisuutta kenellekään yksityishenkilölle oppia ruotsia tai edes suomea. Vain viranomaiset perustuslaki velvoittaa kykenemään hoitamaan asiat kummallakin kansallisella kielellä.


Aloin eilisestä lähtien käydä pyörällä töissä. Työmatkani on noin yhdeksän kilometriä yhteen suuntaan. Yhteensä tunti pyöräilyä päivässä kuluttaa energiaa noin 600 kcal tai ehkä jopa enemmänkin, koska mummopyörässäni on talvirenkaat ja kadut ovat parin sentin paksuisen, epätasaisen ja hieman upottavan lumikerroksen peittämät. Läski lähtee hitaasti mutta varmasti. Lumen sulettua alan tehdä pitkiä lenkkejä kilpapyörälläni. Aion myös yrittää parantaa Cooper-ennätystäni ensi syksyyn mennessä.

keskiviikkona, helmikuuta 19, 2003

Tommi kirjoittaa tänään markkina-arvoteoriasta ja sen vastustajien argumenttien typeryydestä. Hän viittaa aiemmin keksimääni termiin "markkina-arvoitsestäänselvyys", jolla nimitin joskus markkina-arvoteoriaa. Se, että ihmiset kohtaavat sukupuolikumppaninsa markkinoilla on todellakin itsestäänselvyys kaikille, jotka hyväksyvät seuraavat olettamukset: 1) ihmisillä on mieltymyksiä, joiden mukaan he joko kelpuuttavat tai hylkäävät tarjolla olevia kumppaniehdokkaita sekä tarjoavat toisille seuraansa asettaen toisensa siten kukin paremmuusjärjestykseen ja 2) ihmiset saavat vapaasti toteuttaa mieltymyksiään ilman minkäänlaista sääntelyä, ulkoista pakkoa tai yliluonnollisten olentojen tai mystisten voimien asiaan puuttumista. Markkina-arvoteoria ei tietenkään ole edes tuollaisena mikään looginen itsestäänselvyys, vaikka se kaikille todellisuudentajuisille ja tolkullisille ihmisille jo tuollaisenaan sitä onkin. Vai voiko joku kertoa mitkä tekijät estävät nykymaailmassa ihmisiä vapaasti valitsemasta seuraansa tarjolla olevasta?

Lisäksi markkina-arvoteoriaan kuuluvat väitteet, että 1) ihmisten mieltymykset korreloivat voimakkaasti ja että 2) on muutamia tekijöitä (ikä, ulkonäkö, varallisuus jne.), joilla on hallitseva asema, ja joista voidaan suurella todennäköisyydellä ennustaa annettujen yksilöiden välisen pariutumisen todennäköisyys ja mahdollisen suhteen todennäköinen kulku. Nämä väitteet ovat empiirisesti kumottavissa olevia. Markkina-arvoteoria siis täyttää tieteellisenkin teorian kriteerit, kunhan yllä mainitut väitteet vain muotoillaan kvantitatiivisesti täsmällisesti.

Lisäksi markkina-arvoteorian avulla on mahdollista testata erilaisia olettamuksia ihmisten mieltymyksistä ja niiden jakautumisesta väestössä vertaamalla markkina-arvoteorian antamia tuloksia havaittuihin trendeihin koko väestön tasolla. Tässä voidaan käyttää apuna taloustieteessä kehitettyjä erilaisten markkinoiden dynamiikkaa kuvaavia käsitteitä ja laskentamalleja. Siis puhe nimenomaan markkina-arvoteoriasta on erittäin perusteltua.

tiistaina, helmikuuta 18, 2003

Olen ylpeä saadessani olla yksi siskonpoikani kummeista. Kun pojalle tulee muutaman vuoden kuluttua kyselykausi, tulee olemaan loputtoman kiinnostavaa vastailla hänen miksi ja miten -kysymyksiinsä. Haluan tyydyttää hänen uteliaisuutensa ja antaa hänelle mahdollisimman rehellisiä, loogisia, kansantajuisia ja faktuaalisesti paikkansapitäviä vastauksia. Muistan kuinka minua muutaman vuoden nuorempi naapurin poika oli kyselyiässä. Hän kyseli asioita, jotka oikeasti koettelevat keskivertoihmisen yleissivistyksen rajoja. Kuinka moni aikuinen osaa selittää kysyttäessä esimerkiksi aurinkokunnan rakenteesta tai polttomoottorin toiminnasta edes alkeet?

1-vuotiaalle kummipojalleni sana "iskä" on "käh". Lentokone, joita hän näkee taivalla lähietäisyydeltä usein, on "prrrr". Kummipojan matkoilla oleva isä soitti pojalleen syntymäpäiväonnittelupuhelun. Poika sanoi isälleen "käh, käh, prrrr". En tiedä osasiko hän todella yhdistää isän poissaolon lentokoneella matkustamiseen, mutta siltä vaikutti. Itse olin yhdistänyt parivuotiaana sattumalta kuulemani puheet äitini kuparikierukasta luopumisesta siskoni syntymään. Kun minulta kysyttiin, mikä siskolle laitettaisiin nimeksi, olin vastannut "khi, khi, 'kuparikierukka'".

maanantaina, helmikuuta 17, 2003

Aloitin venäjän opiskelun pari kuukautta sitten. Lainasin kirjastosta alkeisoppikirjan. Kunnianhimoisena tavoitteenani on joskus vielä osata neljää vierasta kieltä hyvin. Syy moiseen on pelkästään henkilökohtainen mielenkiintoni kieliin ja halu hyödyntää kielipäätäni.

Huomasin loppiaisen turnausreissulla pystyväni puhumaan ruotsia melko sujuvasti ja virheettömästi. Eipä sitä toisaalta ruotsalaisten gon pelaajien kanssa juuri kannata puhua, koska heistä kaikki osaavat englantia niin hyvin, että englannin puhuminen on täysin vaivatonta. Mutta taksikuskien, myyjien, tarjoilijoiden yms. ulkopuolisten, joiden englanninkielentaidoista ei ollut takeita, ja harjoituksen vuoksi isäntiemmekin, kanssa sitä puhuin. Saksaa osaan huonommin kuin ruotsia. Kielioppikin on pahasti unohtunut ja sanasto huomattavasti köyhtynyt, vaikka hallitsinkin lukion C-tason saksan varsin hyvin abivuonna. Sekin vähä on kuitenkin huimasti tyhjää parempi. On sentään aivan eri asia kyetä muodostamaan kokonaisia virkkeitä vaikkakin sanaston puutteiden takia kierrellen ja kaarrellen ja kielioppivirheitä tehden kuin olla täysin ummikkona, kuten viime esän Italian ja Sveitsin reissulla sain huomata. Muuallakin Etelä-Euroopassa osataan verrattaen heikosti vieraita kieliä kuin missä vain Alppien pohjoispuolisessa Länsi-Euroopassa. Esimerkiksi Italiassa, jonka kansantalous on muuten maailman viidenneksi suurin, on paljon jopa nuoria akateemisesti koulutettuja ihmisiä, jotka eivät osaa englantia. Kannattaisi varmaan sitkeästi yrittää lukea saksankielisiä lehtiä ja www sivuja kielitaidon ylläpitämiseksi.

Loppu turnauksesta meni luokitukseeni nähden aivan odotusten mukaisesti. Takapotku oli suurin tähänastisista suomalaisista go turnauksista. Osallistujia oli 61. Kuitenkin kovatasoisimpiakin on järjestetty. Tulokset kertovat selvästi, että Suomen go elää nousukautta.

Ostin tänään ruokatunnilla Rammsteinin levyn Mutter. Hyvää koodausmusiikkia. Ei liian monimutkaista eikä kuluta liikaa huomiokapasiteettia, kuten Bachin kosketinsoitinteokset. Lisäbonuksena saksankielinen sanoitus. Heavya on parasta laulaa saksaksi, varsinkin sellaista kuin Rammstein. Huvittaa ajatellakin, miltä Rammstein kuulostaisi espanjaksi. Tai jollain mukeltavalla bantukielellä.

On muuten mielenkiintoinen kysymys, kuinka eri tavoin eri kielet tukevat erilaisia tunneilmaisun rekistereitä. Lahdentakainen ruotsi kuulostaa suomalaisesta jotenkin sillä tavoin kiekuvalta, että raivostuminen riikinruotsiksi kuulostaisi ainakin itsestäni varsin koomiselta. Ruotsalaiseen kulttuuriin ei tietääkseni kerta kaikkiaan kuulu osoittaa erimielisyyttä niin jyrkästi ja avoimesti äänekkäästi kuin raivoamalla. Toisaalta saksaksi tuntuisi olevan erittäin luontevaa raivota ääneen. Isäni on toiminut vientiteollisuuden palveluksessa kymmeniä vuosia ja hänellä on myös kontakteja ja kokemusta ruotsalaisesta ja saksalaisesta työelämän kulttuurista. Hän kertonut kuulleensa omin korvin saksalaisten tehtaanjohtajien karjuvan alaisilleen. Tuollaista ei tapahdu Ruotsissa, jossa tapoihin kuuluu etsiä konsensusta ja sitouttaa lopullisen päätöksen taaksen neuvottelemalla kaikki, joita päätös koskee.