lauantaina, toukokuuta 10, 2003

Olipas hyvää ruokaa. Kyllä nyt kelpaa köllötellä. Yritin käydä läpi Go Worldista yhtä pelikirjausta matolla laudan ja kivien kanssa, mutta täytyi lopettaa, kun ramaisi niin vietävästi. Tätä kirjoittaessani emäntä toi minulle suolattuja cashew-pähkinöitä. Erinomaista. Aurinkokin paistelee. Taidan käväistä pienellä kävelyllä. Sitten ryhtyn laatimaan suomalaista go-turnauspelitietokantaa. MySQL on asennettu.

Kohta saan syödä massuni täyteen pororisottoa. Jälkiruoaksi tulee tiramisua. Nam nam.

perjantaina, toukokuuta 09, 2003

Timo Salo kysyy blogissaan, onko mielekästä pitää markkinointia nollasummaisena, jos se kerran on kulutuskysyntää ja sitä kauttaa uusia resursseja synnyttävä tekijä. No, jos lukee mitä olen edellisissä merkinnöissäni markkinoinista kirjoittanut, huomaa, että olen sitä mieltä, että markkinointi ei itse asiassa ole aivan tarkkaan ottaen nollasummaista, vaikka oma käsitykseni onkin, että siihen panostettuihin resursseihin nähden siitä ei saadakaan tarpeeksi hyötyä. Markkinointi kokonaisuudessaan toki nostaa kulutuskysyntää mutta kokonaisuudessaan se yleensä epäonnistuu surkeasti, koska kuluttajilla ei yksinkertaisesti ole kykyä ostaa kuin aivan pieni murto-osa kaikesta siitä, mitä heitä yllytetään ostamaan. Toki markkinointi kokonaisuudessaan voi motivoida kuluttajia työskentelemään ankarammin ja säästämään hyödykkeisiin, joihin heillä ei vielä ole varaa, mutta markkinointi pysyy aina askelen pari tällaisten pyrkimysten edellä. Toki markkinointisektorin hyödyllisyyttä kansantalouden kannalta voidaan katsoa kulutuskysyntää ylläpitävänä ja voimistavana tekijänä. Toisaalta ei pidä unohtaa tarjontapuoltakaan. Ihmisten rahavarat määräävät (onneksi) heidän kulutuskäyttäytymistään ainakin Suomen kaltaisissa kulttuureissa hyvin suuressa määrin. Ylivelkaantuminen johtaa henkilökohtaiseen taloudelliseen katastrofiin vääjäämättä. Kansantalouden mittakaavassa kuluttajien ylivelkaantuminen tarkoittaa käytännössä investointien laiminlyömistä (siemenviljojen syömistä, agraarista vertausta käyttääkseni), minkä lopputulos on sama.

Toinen olennainen kysymys on, kuinka paljon ihmiset todella tarvitsevat markkinointia kertomaan heille, kuinka paljon ja missä kohdin heidän elämässään on parantamisen varaa. Minusta ainakin tuntuu siltä, että suurin osa markkinoinnista, joka kohdistuu itseeni, on varsin kannattamatonta. Altistun päivittäin lukemattomille mainoksille, vaikka minua kiinnostaa vain harva tuoteryhmä. Suurin osa mainonnasta ei yksinkertaisesti liikauta minua lainkaan. Kuulen useimmista minua kiinnostavista uutuuksista kavereiltani.

Aina, kun olen halunnut ostaa jotain hinnaltaan päivän ansioita kalliimpaa, olen pyrkinyt vertailemaan markkinoilla olevia kilpailevia tuotteita huolellisesti. Olisi muuten todella hyödyllistä, jos kaikki kulutustavarat olisi löydettävissä jostain keskitetystä Internetin hakutietokannasta, jolloin niiden teknisiä ominaisuuksia ja kustannuksia voisi vertailla yhteismitallisesti. Tuollaisia palveluita varmasti joiltain osin on jo toteutettukin. Mielestäni valmistajat pitäisi lainsäädännöllisesti pakottaa rakentamaan ja ylläpitämään tuollaista palvelua ja markkinointibudjeteille pitäisi määrätä lakisääteinen katto.

Peli-illasta tullessamme syntyi Visalan Karin ja Rovion Teemun kanssa keskustelua markkinoinnista ja sen nollasummaisesta luonteesta. Itse asiassa en pidä markkinointia nollasummaisena pelinä, vaikka siihen upotetut valtavat panokset eivät sen kokonaishyötyä oikeutakaan. Mieleeni tuli yksinkertainen ajatus, jolla voitaisiin päästä eroon sellaisesta markkinoinnista, joka on selkeästi nollasummaista: lakisääteinen katto osuudelle, jonka markkinointimenot muodostavat tuotteen hinnasta. Tietenkin tuollaiden säädös asettaisi eri toimialat keskenään eriarvoiseen asemaan. Mutta olisiko se välttämättä mitenkään paha asia? Jos jokin tuoteryhmä ei käy kaupaksi kuin massiivisen kuluttajiin kohdistuvan aivopesun avulla, niin ehkä sille on verrattain vähän tarvettakin.

keskiviikkona, toukokuuta 07, 2003

Eilen kirjoittelin Suomi II.sta. Kirjoitin, että kosteusolosuhteiden optimoimiseksi sille voitaisiiin etsiä paikka joko Atlantin keskiselänteen kohdalta tai sieltä länteen. Nythän on niin, että optimaaliset kosteusolosuhteet ovat omalta kannaltani kompromissi yhtäältä yleisen vähäsateisuuden ja riittävän runsaslumisen talven varmistamisen välillä. Tämä olkoon siis lähtökohtana.

Juttuhan on niin, että kaikilla mantereilla on kääntöpiirien kohdalla, jotka sijaitsevat 23. leveyspiireillä, melkoisen kuivaa. Ainoa poikkeus ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Aasian sekä Australian itärannikot (Aasian etelärannikkoa kastelevat talvisin monsuunisateet). Nämä poikkeukset selittyvät lämpimillä merivirroilla, jotka tehostavat haihtumista sadetta lisäten. Kääntöpiirien seudun kuivuuden syynä on, että päiväntasaajalla voimakkaasti kohoavat ilmamassat, jotka kohotessaan satavat kosteutensa pois, putoavat takaisin maanpinnalle suurin piirtein kääntöpiirien kohdalla tai niistä hieman navoille päin.

Kuitenkin maapallon ratatason kallistumisesta johtuvat vuodenajat aiheuttavat kaikkien maapallon sääjärjestelmien vuosittaista siirtymistä pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Pohjoisen pallonpuoliskon keskikesällä aurinko paistaa korkeimmillaan suoraan taivaanlaelta noin 23. pohjoisella leveyspiirillä ja vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon keskikesällä noin 23. eteläisellä leveyspiirillä. (Kanarian saaret sijaitsevat n. 28 leveyspiirillä.) Sääjärjestelmien siirtyminen ei kuitenkaan ole noin hurjaa. Yksi pääsyistä siihen on, että valtameret varastoivat suunnattoman määrän lämpöenergiaa, joka lämmittää ilmaa talvella ja viilentää sitä kesällä. Esimerkiksi trooppiset hirmumyrskyt vaativat meriveden pintalämpötilaksi vähintään 27 astetta pysyäkseen koossa. Siksi ne alkavatkin yleensä vääjäämättä heiketä loitottuaan päiväntasaajasta kauemmaksi kuin 8 leveysastetta. Merivesi aiheuttaa myös viivettä sääjärjestelmien liikkeeseen (itse asiassa tuo viive onkin varsinainen syy sille, että liike ei ole leveysasteissa mitaten yhtä suurta kuin kääntöpiirien välinen etäisyys).

Suomi II:n Lappi tulisi Lissabonin korkeudelle. Lissabonissa sataa talven kylmimpinä kuukausina noin kaksi kertaa enemmän kuin Tampereella, joten sadetta saataisiin riittävästi. Toisaalta kuivan kesän varmistamiseksi itäinen sijainti olisi itse asiassa parempi kuin läntinen, koska kesäisin kylmä Kanarianvirta vähentää meriveden haihtumista ja sateisuutta. Itäinen sijainti olisi siksikin hyvä, että trooppisilta hirmumyrskyiltä vältyttäisiin samasta syystä täysin.

tiistaina, toukokuuta 06, 2003

Voisinkin seuraavaksi kirjoittaa fantasiastani, joka minulla on ollut jo pitkään. Minä kun näet maantiepyöräilyä harrastavana pidän lämpimästä ja kuivasta säästä, niin mielelläni suvaitsisin Suomen olevan hieman lämpimämmillä leveysasteilla. Minusta olisi hauskaa, jos Suomi jotenkin taianomaisesti siirtyisi mannerlaattoinen kaikkineen vaikkapa Atlantin keskiselänteen kohdalle tai siitä kosteusolosuhteiden optimoimiseksi ehkä länteen siten, että Helsinki olisi kravun kääntöpiiristä viitisen astetta pohjoiseen eli 28. pohjoisella leveyspiirillä ja Nuorgam noin 38. leveyspiirillä. Silloin Etelä-Suomi olisi leveysasteilla, joilla yleensä on subtrooppinen ilmasto.

Koska pidän myös hiihdosta, soisin mielelläni, että ainakin osassa Suomi II:ta olisi myös luminen talvi. Sehän taas järjestyisi korkeussuhteita muuttamalla. Lapista voitaisiin tehdä meren pinnasta parin tuhannen metrin korkeudella oleva ylänköalue, jonka rannoilla olisi vuonoja kuin Norjassa. Silloin Lapin hiihtokeskuksissa voisi olla vaikkapa seuraavanlainen vuotuinen lämpötilajakauma:

CHEESMAN, JEFFERSON COUNTY, COLORADO USA
Located at about 39.21°N 105.28°W. Height about 2097m / 6880 feet above sea level.

Average Temperature
Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec Year °C
-3.8 -2.7 0.4 5.0 9.7 15.0 18.2 17.1 13.0 7.6 1.4 -2.7 6.5

Helsingin vuotuinen lämpötilajakauma taas muistuttaisi todennäköisesti hyvin paljon tätä:

BERMUDA NAVAL AIR STATI, WMO REGION 4 DEPENDENT ISLANDS / OCEAN VESSEL STATIONS
Located at about 32.36°N 64.59°W.

Average Temperature
Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec Year °C
17.8 17.2 17.7 19.1 21.8 24.7 26.8 27.2 26.1 24.2 21.3 18.8 21.8

Trooppinen helle kesäisin, talvella kuin Suomen kesä parhaimmillaan. Loistavaa.



maanantaina, toukokuuta 05, 2003

Naistenlehtien sisältö muodostuu paljolti ihmissuhdeaiheisista artikkeleista. Tämä pätee aivan kaikenikäisille naisille tarkoitettuhin lehtiin. Keski-ikäisille naisille tarkoitetuissa lehdissä on melko paljon muutakin sisältöä, kuten ruoka- ja sisustusohjeita sekä terveysjuttuja. Hömppäviihteen lisäksi niissä on jonkin verran jopa ainakin äkkiä katsoen asiallisen näköisiä neuvontapalstoja, joille kirjoittavat koulutetut psykologit ja psykiatrit, joilla voisi ainakin teoriassa ajatella olevan edes jonkinlainen tulosvastuu kirjoituksistaan ainakin kolleegoilleen.

Nuorille naisille tarkoitetut lehdet ovatkin sitten oma lukunsa. Niiden ihmissuhdekirjoittelusta ei voi todeta muuta kuin, että ne ovat enimmäkseen uskomatonta paskaa. Lähinnä kirjoittelu sisältää kehottelua vastuuttomaan sekoiluun ja itsekeskeisyyteen. Neuvot sisältävät loputtomasti vinkkejä ja ohjeita miesten eli naistenlehtien maailmankuvan mukaan vastustajien manipuloimiseen. Miten sellaisilla opeilla muka voi kuvitella voivansa rakentaa omalta osaltaan kestävää ja harmonista parisuhdetta?

Kannattaakin muistaa sellainen liiketaloudellinen perustosiasia, että minkä tahansa hyödykkeen myyjän kannalta on optimaalista pitää yllä korkeaa asiakasuskollisuutta. Miettikääpä millä tavalla ihmissuhdeneuvontaan keskittyvä lehti saadaan kannattamaan parhaiten.