perjantaina, lokakuuta 17, 2003

Eilen tuli televisiosta kiintoisa dokumentti Tali-Ihantalan, Viipurinlahden ja Vuosalmen taisteluihin kesällä 1944 osallistuneen lento-osasto Kuhlmeyn toiminnasta. Noista mainituista suurtaisteluista ensiksimainittu käytiin Viipurin pohjoispuolella, toinen Viipurin eteläpuolella Viipurinlahdella ja jälkimmäinen Vuoksen rannalla Viipurin itäpuolella. Noiden taisteluiden merkitys oli Neuvostoliiton suurhyökkäyksen pysähtyminen raskaisiin tappioihin, mistä johtuen neuvostojohto suostui neuvottelurauhaan peruen ehdottoman antautumisen vaatimuksensa. Neuvostojohto katsoi sodan pitkittymisen Suomen rintamalla haittaavaan Baltian valtaamisen toteutusta ja päätti käyttää joukot mieluummin siihen ja muihin tähdellisempiin tarkoituksiin.

Komentajansa Kurt Kuhlmeyn mukaan nimetty osasto oli itsenäinen kokonaisuus, johon kuului syöksypommittajia, hävittäjiä sekä tiedustelu- ja kuljetuskoneita yhteensä noin 90 kappaletta. Dokumentissa haastatellut suomalaiset veteraanilentäjät kuvasivat osastoa äärimmäisen ammattitaitoiseksi joukoksi. Osasto Kuhlmeyn lentäjät olivat enimmäkseen nuoria mutta kokeneita ja tiukan seulan läpäisseitä. Heistä muutamaa haastateltiin ohjelmaa varten. Kurt Kuhlmey (1913-1993) itse täytti 31 vuotta vuonna 1944. Osasto toimi Suomessa viisi viikkoa. Yhdessä Suomen ilmavoimien ja tykistön kanssa saksalaisten pommituslennoilla oli ratkaiseva osuus Neuvostoliiton murskaavan panssariylivoiman torjumisessa.

Suomessa ei ole ollut poliittisista syistä tarkoituksenmukaista tuoda esiin saksalaisten osuutta kesän 1944 torjuntataisteluissa kuin vasta viime vuosina. Puna-armeijan arkistojen avautuessa eri tekijöiden vaikutuksesta saadaan tuoretta tietoa varsinkin tappiotilastojen kautta.

torstaina, lokakuuta 16, 2003

Eilen tuli televisiosta taas jakso amerikkalaista Taistelutoverit sarjaa, joka kertoo erään amerikkalaisen jalkäväkikomppanian vaiheista Normandian maihinnoususta sodan loppuun. Eilisen jakson tapahtumat kertoivat saksalaisten suorittamasta vastaoffensiivista Ardenneilla ja USA:n 101. divisioonan joutumisesta saarretuksi Bastogneen joulukuussa 1944. Komppaniamme vietti ankean joulunsa palellen ja nälissään etulinjan poteroissaan Bastognen kaupungin laitamilla.

Maisemat olivat tutun näköisiä. Olen käynyt Ardenneilla, tarkemmin Belgiassa ja Luxemburgissa kesinä 1990 ja 1994 sekä uudestaan Belgian Liegessä sekä Saksan puolella kesällä 1994. Ardennien keskiosassa Kaakkois-Belgiassa kasvaa paljon kuusi-ja mäntymetsää, jotka saavat seudun näyttämään pohjoismaiselta. Maasto on mäkistä. Pieniä jokia, koskia ja kuruja on paljon. Korkein maastokohta on noin 700 metriä merenpinnasta. Jouluna 1944 Bastognessa oli sumuista ja satoi lunta. Siellä on täytynyt olla kesäkamppeissa värjötelleiden sotilaiden todella kylmä.

Koko Ardennien operaatio oli Hitlerin viimeinen yritys lyödä Liittoutuneet lännessä ja saada aikaan poliittinen sekasorto sekä irtautua kahden rintaman sodasta. Nykyään tiedämme, että vaikka vastahyökkäys saikin liittoutuneiden rivit pahasti sekaisin, tavoite Antwerpen jäi saavuttamatta taisteluiden keskittyessä Ardenneille. Tammikuun 1945 puoleenväliin mennessä Liittoutuneet olivat torjuneet saksalaisten offensiivin, murtaneet saksalaisten saarrostusrenkaat ja taistelu oli päättynyt. Keväällä amerikkalaisten panssariarmeijat etenivät halki Etelä-Saksan aina Tsekkoslovakian puolelle asti autobahnien avittamana. Neuvostoliitto miehitti Itävallan mutta suostui poistumaan sieltä sodan päätyttyä.

keskiviikkona, lokakuuta 15, 2003

Sorsamatti huomauttaa, että tietokoneet ne vain manipuloivat annetun algoritmin mukaisesti tulkitsemattomia symboleita. Tietokone on hänen mielestään harhaanjohtava nimi, koska tieto on klassisen määritelmän mukaan perusteltu tosi uskomus eivätkä tietokoneet mitään tulkitse tai usko.

Nythän on niin, että suomessa sana tieto tarkoittaa myös dataa. Esimerkiksi ilmaus "kuluvan vuoden myyntitiedot" tarkoittaa myyntiä koskevaa dataa. Niinpä nimeä tietokone voidaan käyttää ihan hyvin yleiskäyttöisestä ohjelmoitavasta informaationkäsittelylaitteesta.

Panu kirjoittaa lainasanojen oikeinkirjoituksesta ja viittaa oikeinkirjoituksen vaikeuteen englannissa, jolla on pitkä kirjallinen historia ja joka on saanut runsaasti vaikutteita muista kielistä. Panu mainitsee suomalaisten omaksuneen tavan mukauttaa vieraskieliset sanat omaan kieleen sopivaan ääntämiseen ruotsalaisilta.

Olen samaa mieltä siitä, että lainasanojen mukauttaminen omaan kieleen on hyvä asia. Se auttaa pitämään sanojen kirjoitusasun ja ääntämisen yhdenmukaisina ja helpottaa uusien sanojen omaksumista luontevaksi osaksi kieltä. Sanojen lainaaminen tuolla tavoin on hyvä asia siksi, että kielten yhteinen sanastopohja laajenee ilman, että ne roskaantuvat kovin paljon niihin huonosti sopivista aineksista.

Miellyttäviä sanoja ovat minusta myös johdokset ja yhdyssanat, koska ne on suhteellisen helppoa muistaa. Äkkiä mieleen tulevat mainioista suomen johdoksista sairaala, saaste, tuote ja jäte. Erinomainen yhdyssana on tietokone, toisin kuin vaikkapa englannin computer tai englannista japaniin lainattu konpjuutaa. Taitaapa olla tietokone saksaksikin sama. Ei tietokone ole mikään pelkkä laskin. Tietokoneessa on myös muisti, jossa voi säilyttää tietoa. Sanaan tietokone liittyy mielikuva yleiskäyttöisyydestä ja yleiskäyttöinenhän tietokone on tietojenkäsittelyssä. Ruotsin dator lienee objektiivisesti katsoen yhtä hyvä kuin tietokone, vaikka tietokone on osuvampi nimitys loppukäyttäjän näkökulmasta.

tiistaina, lokakuuta 14, 2003

Ilkka kirjoittaa:
Täsmennetäänpä hieman äskeistä mielipidettä vankiloista: jos vankiloita kerran on tarkoitus ylläpitää, on kansantalouden kannalta parempi, että vangit tekevät lusiessaan tuottavaa työtä sen sijaan, että he vain istuisivat persiillään. On totta, että tällainen kilpailu haittaa samalla alalla toimivia yrityksiä, niin kuin Markku totesi, mutta toisaalta kuluttajat saavat ostamansa tuotteet vastaavasti halvemmalla. Kuluttajille jää tällöin enemmän rahaa käteen, ja he käyttävät tämän rahan sellaisten tuotteiden ja palveluiden ostamiseen, joihin heillä ei ollut varaa alkuperäisessä järjestelmässä. Vankityövoiman syrjäyttämät tavalliset työntekijät siirtyvät näitä tuotteita ja palveluita tuottavien alojen palvelukseen, ja lopputulos on, että kokonaiselintaso on noussut.
Koska idea on niin hieno, niin ilman muutahan se kannattaa sopivin väliajoin toteuttaa uudestaan! Summa summarum: vankityövoiman osuudesta koko työvoimasta tehdään periaatepäätös silloin, kun päätetään missä laajuudessa vankilat saavat mahdollisuuksiensa mukaan ryhtyä liikeyrityksiksi. Mielestäni vankeja ei pitäisi käyttää työvoimana kuin korkeintaan puhdetöihin.

Panu noteeraa Ilkan kannattaneen vankiloiden muuttamista voittoa tuottaviksi liikeyrityksiksi ja samaan hengenvetoon toteaa (trioerektuslaisen) positivismin syntyneen samana aikakautena kuin bolshevismin. Näin on. Molemmat ovat 1900-luvun alkupuolen tuotteita. Entä sitten?

maanantaina, lokakuuta 13, 2003

Tommin mainitsema Idolit-ohjelma on kyllä mainio. Ideanahan siinä on, että laulutaidoistaan vakuuttuneet ja poptähden urasta haaveilevat kansalaiset saavat esittää taitojan ammattimaisen tuomariston edessä. Alkuerien sato on yleensä aika karmeaa tasoa, minkä tuomarit melkoisen suorasukaisesti yleensä sanovatkin. Oliko se nyt viime perjantaina, kun Kallonen sanoi yhdelle tytölle, että hänen esityksensä oli "suihkussalaulamisen tasoa". Kamera seurasi tyttöä matkalla pukuhuoneeseen, jolloin hän itkeä tuhersi ja sanoi "osaavansa laulaa". Voi olla että muistan joitakin yksityiskohtia väärin, mutta olennaisesti tuo ei poikkea tyypillisestä tapauksesta. Toiselle sanottiin, ettei hänen kannata "aivan hirveästi" panostaa laulamiseen vaan tehdä jotain muuta fiksua, esimerkiksi "hommata siisti sisätyö ja silleen".

Joistakin hylätyistä kilpailijoista näkee, että Idols-ohjelmassa tyrmätyksi tuleminen on yksi ensimmäisistä astumisista narsistisista kuvitelmista todellisuuden puolelle. Ihmetyttää todella, että joku kehtaa mennä televisioituun karsintaan hankkimatta ensin minkäänlaista puolueetonta kritiikkiä. Sellaista voisi saada esimerkiksi tekemällä ravintolakeikkaa jonkun yhtyeen laulusolistina. Ilmeisestikin alkukarsintojen televisioinnin tarkoituksena on järjestää kansalle viihteeksi ja sielunvirkistykseksi jonkinlainen nykyaikainen variaatio kristittyjä leijonille-teemasta.

Ilkka kirjoittaa kannattavansa sitä, että vankiloista tehdään voittoa tuottavia liikeyrityksiä. Onkohan Ilkka tullut ajatelleeksi, että jos vankiloista tehdään tavallisten liikeyritysten kilpailijoita, kilpailun kovetessa tavallisia yrityksiä menee konkurssiin. Työttömyys kasvaa ja siitä seuraa slummien kasvaminen. Slummit koulivat lisää rikollisia, jotka kiinni jäätyään ovat hyvää orjatyövoimaa vankiloihin. Laajamittainen orjatyövoiman käyttö on tuttua kaikista 1900-luvun totalitaristisista valtioista.