tiistaina, helmikuuta 24, 2004

Isosisko kirjoittaa akateemisuudesta parinvalintakriteerinä osuen naulan kantaan. Sitaatti:
Akateemisuudella tarkoitetaan luokka-asemaa ja habitusta. Akateemisella koulutuksella on tässä kuviossa se merkitys, että sen avulla yhteiskunnallisia jakoja uusinnetaan: tietynlaisista perheistä valikoidutaan tietynlaisille koulutuspoluille. Korkeakouluissa ovat aliedustettuina työväenluokkaistaustaiset opiskelijat. Myös korkeakoulujen sisällä tapahtuu valikoitumista, sillä on olemassa toisaalta massojen korkeakouluja ja koulutusohjelmia ja toisaalta eliittikorkeakouluja ja eliittiaineita. Työväenluokkainen poika hakeutuu todennäköisemmin opiskelemaan konetekniikkaa kuin oikeustiedettä.
Tuo muuten selittää, miksi olen joskus nähnyt näiden "haetaan akateemista" -ilmoitusten joukossa sellaisia, joissa ei kelpuuteta teekkaria. Yhdessä sellaisessa kylläkin tekniikan tohtorit kelpuutettiin. Teekkarien luokkatausta on - ainakin monien mielikuvissa - tosiaankin kirjava verrattuna vaikkapa taloustieteen tai oikeustieteen opiskelijoihin. Omassa tuttava- ja kaveripiirissäni on työväenluokasta lähtöisin olevia diplomi-insinöörejä. Sen sijaan en ihan heti muista ketään työväenluokkaistaustaista ekonomia tai oikeustieteilijää. Sen sijaan tuntemissani yhteiskuntatieteilijöissä taustaltaan työväenluokkaisia on vaikka kuinka paljon. Tämä seikka voi kylläkin johtua siitä, etten ylipäätään tunne kovin monia ekonomeja tai oikeustieteilijöitä. Ehkä tekniikka on imagoltaan jollain tavalla epäpoliittisempi tai vähemmän luokkasidonnaisempi ala kuin oikeus- ja taloustiede ja varsinkin yhteiskuntatiede, jolla on yhteiskuntakriittinen rooli.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu