torstaina, maaliskuuta 04, 2004

Ilkka kirjoitti rahanpummaajista.
Jos joku haluaa sanoa tähän jotakin sellaista kuin "Mitäs jos itse joutuisit kodittomaksi, haluaisitko että muut olisivat noin tunteettomia sinua kohtaan", vastaan tähän, että se on toki mahdollista, mutta en silti ole niin taikauskoinen, että uskoisin universumin tarkoituksella tekevän juuri sellaisista ihmisistä kodittomia, jotka hybriksessään ankarasti arvostelevat huonompiosaisia. Se, että sanon nyt suoraan rahanpummaajien olevan paskasakkia, ei vaikuta mitään todennäköisyyteen, että minustakin tulisi tulevaisuudessa sellainen.
Ei kai tuo Ilkan mainitsema argumentti tarkoita, että ylimielisyyden osoittaminen kerjäläisiä kohtaan lisäisi todennäköisyyttä joutua heidän asemaansa vaan sitä, että ylimielisyyden osoittaminen heitä kohtaan hyväosaisena vähentää todennäköisyyttä saada almuja hyväosaisilta, jos joutuu heidän asemaansa.

Omastakin mielestäni muuten kerjäläiset, pikkurikolliset ja muut alaluokkaan kuuluvat henkilöt ovat pääosin erittäin vastenmielisiä. Pysyttelen heistä mielelläni mahdollisimman kaukana, kuten lähes kuka tahansa keskiluokkainen henkilö mukaanlukien kaikki salonkisosialistit. Mielestäni alaluokkaisuus on sosiaalista ongelmajätettä ja se pitäisikin pyrkiä poistamaan. Yksi tehokkaimmista keinoista alaluokkaisuuden minimoimiseksi on keskiluokkaisuuden vetovoiman lisääminen. Useimmissa länsimaisissa yhteiskunnissa keskiluokan imu on valtavan voimakas. Ilmainen peruskoulutus on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Silti alaluokkaan putoaminen on täysin mahdollista ja sitä tapahtuu normaalin sosiaalisen liikkuvuuden seurauksena esimerkiksi perheolojen kurjuuden, henkilökohtaisten puutteiden (laiskuus, tyhmyys, elimellisistä syistä johtuva keskittymiskyvyttömyys, päihdeaddiktiot jne.) ja työmarkkinoiden nopean muutostahdin seurauksena (ihmisiä jää vanhoista ammateista työttömiksi nopeammin kuin heitä ehtii pätevöityä uusiin ammatteihin).

Lisäksi alaluokan oma kulttuuri voimistaa itseään ja jarruttaa alaluokkaan kuuluvien nousua keskiluokkaan. Siksi mielestäni alaluokan "omaehtoinen" kulttuuri, johon kuuluu menestyvien rikollisten ihannointi (huumekauppiaat, parittajat yms.) sekä väkivaltainen ja rikollinen jengitoiminta, pitää tukahduttaa tarvittaessa kovaotteisesti. Häikäilemätön henkilö, jolla on voimakkaita laumahierarkisia ambitioita, muttei halua ja kärsivällisyyttä toteuttaa niitä rehellisen liiketoiminnan kautta nöyrtymällä ja raatamalla kanssaihmisilleen lisäarvoa tuottaen tai muita laillisia ja moraalisesti hyväksyttäviä keinoja käyttäen, on vaarallinen syöpäläinen, joka kuuluu hävittää. Tällaisia henkilöitä on kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta alaluokassa he ovat kaikkien vaarallisimpia, koska tuollainen yksilö herättää helposti muissa alaluokan jäsenissä ihannointia, joka perustuu perustuu tarpeeseen ylläpitää itsetuntoa omakohtaisten rakentavien vaihtoehtojen puuttuessa. Tekniset valvontakeinot paranevat koko ajan ja niitä kuuluu käyttää alaluokan asuinalueiden valvomiseen niin tehokkaasti kuin suinkin, jotta kiinnijäämisprosentti saadaan käytännöllisesti katsoen sataan. Alamaailma pitää tuhota. Tuohon kuuluu myös vankilajärjestelmän uudistaminen lähtökohtana rikollisen arvomaailman kitkeminen kaikkia realistisia keinoja käyttäen. Ultratehokas tekninen valvonta on tehokas keino (viittaan aiempaan kirjoitukseeni Minnesotassa toimivasta vankilasta, joka ihan oikeasti on väkivallaton ja jonkinlaiseen rakentavaan koulutustoimintaan pystyvä). Vankiloissa ei saa olla yhtään kuutiometriä, joka ei ole kirjaimellisesti jatkuvassa nauhoittavassa audio- ja videovalvonnassa. Pääperiaatteena tulee olla, kuten siinä minnesotalaisessa laitoksessa, että henkilökunta johtaa laitosta eivätkä kriminaalien omat jengit. Lisäksi alaluokkaisuuden poistamiseen tarvitaan erilaisia sosiaalipoliittisia ja lääketieteellisiä positiivisia keinoja, kuten päihdeaddiktinaisten palkitseminen luotettavien ehkäisykeinojen käyttämisestä (googleta vaikkapa "Norplant") ja lääketieteen kehittyessä erilaisten elimellisten työkykyä alentavien haittojen korjaaminen enenevässä määrin, olivat ne geneettisiä tai hankittuja. Sosiaalipoliittisiin keinoihin kuuluu sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen kohti kansalaispalkkajärjestelmää, josta kannustinluokut puuttuvat ja joka samalla viestittäisi työmarkkinoiden nopean uudistumistahdin takia syrjäytyville, että kuukausipalkka ei välttämättä enää olisi ainoa ihmisarvon mitta, mitä se keskiluokkaisessa arvomaailmassa on. Kansalaispalkan turvin osa kuukausipalkkaa nauttivien keskiluokkaisten joukosta putoavista voisi paikata itsetuntonsa vaurioitumista jonkinlaisilla vapaaehtoisilla kontribuutioilla joutumatta taloudellisesti perikatoon tai kohdelluksi osana luukulla kerjäävää alaluokkaa.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu