lauantaina, helmikuuta 07, 2004

Käymälöitsijä viihtyy erinomaisesti Venäjällä. Hän kirjoittanut eläviä kuvauksia lukuisista matkoistaan sinne. Minusta hänen kannattaisi ehdottomasti opetella venäjän kieltä. Silloin hän tulisi vielä paremmin juttuun venäläisten kanssa. Käymälöitsijä voisi lukea vaikka venäläistä kirjallisuutta alkukielellä.

Väärien ajatusten katalogi kirjoittaa kepistä ja porkkanasta valtiovallan työkaluina. Hän toteaa, että jos hyvinvointivaltion porkkanat pääsevät nahistumaan, kepin ei pidä antaa lahota. Porkkanat kuulemma maksavat mutta keppi on ilmainen.

Väärin. Keppikin maksaa. Eivät poliisit ja sotilaat ilmaiseksi työtään tee. Mitä enemmän laki ja järjestys on heistä kiinni, sitä enemmän heillä on varaa vaatia valtaa itselleen. Niin he myös tekevät.

perjantaina, helmikuuta 06, 2004

Kannattaa käydä lukemassa Käymälää . Toivon menestystä poeettiselle meteorologialle. Se puhuttelee minua hyvin väkevästi. Käymälän nimi on valittu osuvasti. Holtittoman burleski kieli- ja mielikuvasto huuhtelee kognitiivisen vesiklosetin ja jättää jälkeensä raukean miellyttävän jälkihehkun.

torstaina, helmikuuta 05, 2004

Jos minä olisin ollut vastuussa kotiplaneettamme pinnanmuodostuksesta, olisi tehnyt siitä puolustuksellisen sodankäynnin kannalta mahdollisimman suosiollisen mutta kaupan ja muun rauhanomaisen vuorovaikutuksen kannalta suotuisan. Paljon vuoristoisia saaria jokilaaksoineen ja vuorten välissä sijaitsevine pienine hedelmällisine tasankoineen. Paljon helppokulkuisia merireittejä eikä suuria valtameriä ainakaan lauhkeilla ja trooppisilla leveysasteilla kulkuesteenä. Mantereilla ja suurilla saarilla kulkureitteinä paljon matalalla sijaitsevia mutta erittäin helposti suljettavia solia. Suurimmat maamassat lauhkeilla ja subtrooppisilla leveysasteilla. Ei lainkaan maamassaa 20 leveyspiiriä napoja lähempänä.

Mauno Koivisto valottaa kirjassaan Venäjän idea mielenkiintoisella tavalla Venäjän olemusta ideologiselta ja geopoliittiselta kannalta. Teos käy läpi koko Venäjän kirjoitetun historian ajan Nestorin kronikasta 1990-luvun puoleenväliin punaisena lankana yritys ymmärtää, miksi Venäjä on sellainen kuin se on ja käyttäytyy siten kuin se käyttäytyy. Koiviston analyysi päätyy sotilasmaantieteeseen, ortodoksiseen uskontoon ja Venäjän käsitykseen itsestään kolmantena Rooman valtakuntana perimmäisinä selityksinä.

Venäjän sydänmaat sijaitsevat miljoonien neliökilometrien laajuisella Itä-Euroopan tasangolla, joka on joko aroa tai metsää ja jossa vedenjakajina toimivat ylängötkin ovat matalia ja helppokulkuisia. Venäjältä puuttuvat siksi täydellisesti luonnolliset rajat. Passiivinen defensiivisyys ei ole ollut Venäjän historiassa vaihtoehto, koska syvään maahantunkeutumiseen pystyviä uhkaajia on ollut lähes joka suunnassa. Venäjällä on ollut vihollisia idässä, lännessä, luoteessa ja etelässä. Hyökkäyksiä ovat tehneet ainakin mongolit, Turkki, Saksa, Ruotsi ja jopa Ranska Napoleonin johdolla. Laajentumisen alkuperäisenä motiivina oli siis pyrkimys työntää rajat mahdollisimman kauas sydänmailta. Sanoisin itse, että Venäjä pitkällä aikavälillä hyötyi tästä taloudellisestikin, etenkin Siperian kolonisoimisesta, mutta valtaosaltaan Siperian hyödyntäminen alkoi vasta yli sata vuotta sen valtaamisen jälkeen, kun Siperian rata rakennettiin. Toisaalta sotimisesta rajoilla tuli kustannuksiakin.

Venäjän laajentuminen itään alkoikin jo hyvin pian mongolien yliherruuden päätyttyä. Iivana Julman aikoihin Venäjä ulottui Uralille ja Katariina Suuren aikana venäläiset olivat Tyynellä valtamerellä. Mustalle merelle ja Itämerelle venäläiset ovat halunneet yhteyden taloudellisista ja sotilaallisista syistä. Bosporin salmi on Venäjää kiehtonut myös vahvoista ideologisista ja identiteettiin sidoituista syistä. Venäjä on historiallisesti katsonut olevansa Bysantin manttelinperijä ja ortodoksisen uskon ylin esitaistelija siitäkin syystä, että kirkon ja valtion kytkentä on ollut Venäjällä voimakas on paljon varhemmin kuin lännessä, jossa vasta uskonpuhdistus lopetti kirkon roolin merkittävänä vastapainona valtiovallalle.

Ortodoksisen uskonnon mystiikkapainotteisuutta Koivisto selittää sillä, että varhaisten Venäjällä uskoa levittäneiden ortodoksisten munkkien sivistystaso ei ollut kovin korkea. Siksi heillä oli taipumusta painottaa rituaaleja ja tunnelmaa sanan sijaan. Läntisessä kristillisyydessä ja etenkin protestanttisuudessa sananselityksellä on ollut erittäin keskeinen sija. Lisäksi kirkkoslaavi, joka alunperin pohjautuu Pohjois-Kreikan ja Bulgarian alueilla puhuttuun varhaiseen slaavilaiseen kieleen, on uskollisesti säilytetty uskonnollisten rituaalien ainoana oikeana kielenä nykypäivään asti.

tiistaina, helmikuuta 03, 2004

Suomen vuoro on järjestää Toyota-Pandanet European Go Tourin osakilpailu joka kolmas vuosi. Tänä vuonna TT annetaan Tampereelle. Se on joko kesällä tai joulukuun alkupuolella. Hyvä ja ilmainen oletusturnauspaikkakin meillä on mutta oikein viimeisen päälle hyvästä paikasta voisi maksaakin ehkä 300-500 euroa 2-3 päivän turnauksen ajalta. Viimeisen päälle hyvä tarkoittaa siistiä ja viihtyisää noin 100:lle hengelle tarkoitettua tilaa joko Tampereen keskustassa tai sitten vähän syrjemmällä jossain erityisen luonnonkauniissa paikassa kohtalaisen hyvien liikenneyhteyksien päässä. Jos joku lukijoista sellaisen paikan tietää, vinkki otetaan kiitollisena vastaan. Viimeisen päälle hieno illanviettopaikka voisi olla tilava sauna oleskelutiloineen järven rannalla tai keskustassa.

Ihmissuhteet -blogin linkit 1900-luvun alun amerikansuomalaisten kohtaamaa syrjintää käsitteleviin artikkeleihin olivat mielenkiintoisia. Artikkelin mukaan suomalaiset erottuivat joukosta, koska he lakkoilivat ja olivat outoine kielineen, saunomisineen ja "mongolisine kasvonpiirteineen" tarpeeksi erilaisia. Kuulemma intiaanit tulivat suomalaisten kanssa toimeen paljon paremmin kuin muiden eurooppalaisten.

Äitini isän isä oli USA:ssa suurten järvien alueella siirtolaisena kahteen otteeseen yhteensä 10-15 vuotta, mikäli oikein muistan. Hän työskenteli sahalla jonkinlaisena konemiehenä. Titteli oli "engineer". Hyvin hän siellä pärjäsi. Takaisin Lohtajalle palattuaan hän osti maatilan ja meni naimisiin. Isoisäni ei ole koskaan opiskellut englantia koulussa tai muualla, mutta hänellä on lapsuuden perintönään muutamia laulunpätkiä, sanoja ja hokemia. Isoisäni kysyi minulta joskus vuosia sitten mitä isoisoisän joskus sadatellessaan suustaan päästämä "sanomapits" tarkkaan ottaen tarkoitti. Hevoselle isoisoisä joskus niin kuulemma sanoi.

Muutimme avovaimoni kanssa pari kuukautta sitten uuteen asuntoon. Kaikki alkaa olla viimeinkin kunnossa. On ostettu huonekaluja ja koottu niitä. Yhden hyllykkö-televisiotason kokoamistyön arvo työmarkkinoilla saattaisi olla ehkä jossain sadan euron paikkeilla. Tuollaisen uutena ostetun huonekalun hinta on noin 400-500 euroa. Huonekalutehtaat ja kauppiaat säästävät pitkän pennin, kun toimittavat huonekalut täysin osiin hajotettuna ja tiiviisti pakattuna.