perjantaina, maaliskuuta 05, 2004

Nyt voisi olla sopiva hetki laatia katsaus gon levinneisyyteen Euroopassa käyttäen kahta tunnuslukua: maan väkiluku ja turnausaktiivisten pelaajien määrä. Väkilukujen lähde on CIA World Factbook 2003 ja turnausaktiivien määrä on otettu EGF:n luokituslistalta . Jälkimmäinen lista antaa melko tarkan ja ajakohtaisen kuvan turnausaktiivisuudesta, koska listalta putoaa pois, jos ei ole käynyt EGF-luokitelluissa turnauksissa viimeiseen kahteen, yhteen tai puoleen vuoteen riippuen vahvuudesta. Heikot tiputetaan herkemmin listalta. Seuraavan listan järjestys riippuu aktiivisten pelaajien määrästä per miljoona asukasta. Kaikkia en viitsi alkaa laskea. Alla viiden kärki. Euroopan keskiarvo on noin 10-15 aktiivista turnauspelaajaa per miljoona asukasta.



1. Suomi 32.8
2. Slovenia 26.8
3 Luxemburg 22.0
4. Tsekki 20.2
5. Alankomaat 18.2



torstaina, maaliskuuta 04, 2004

Isosisko kirjoittaa:
Jotta karkauspäivän perinne tuntuisi ymmärrettävältä eikä käsittämättämältä, on oletettava todeksi eräitä seikkoja, kuten se, että naiset haluavat miehiä, eivät naisia, ja miehet haluavat naisia, eivät miehiä. Tätä sanotaan hetero-olettamukseksi: oletetaan, että kaikki ovat heteroseksuaalisia. Jos kulttuurissa vallitsisi homo-olettamus, tuntuisi järjettömältä että naiset kosisivat karkauspäivänä miehiä, eikö vain?
Niin varmasti. Ja jos kulttuurissa vallitsisi paskansyöntiolettamus, niin varmasti tuntuisi järjettämältä ajatukselta, että useimmat kieltäytyisivät syömästä paskaa. Paskansyönti- tai homo-olettamukset ovat tuskin kovinkaan elinkelpoisia olettamuksia, koska paskansyönti on melkein kenestä tahansa niin kuvottava ajatus, että pienikin huojennus siihen patistavassa sosiaalisessa paineessa lakkauttaisi hyvin nopeasti koko tavan, kun ihmiset lumivyöryn kaltaisesti kasvavin joukoin kieltäytyisivät noudattamasta sitä. Samoin paineen homoseksuaalisuuden harjoittamiseen pitäisi olla äärimmäisen voimakas, jotta enemmistä ylipäätään saataisiin mukaan. Pienikin huojennus painostuksessa homoseksuaalisuuteen saisi ihmiset joukoittain luopumaan siitä. Seksuaalisen orientaation riippumattomuudesta sosiaalisesta paineesta kertoo sekin, että homoseksuaalinen vähemmistö on aina ollut olemassa, vaikka ajoittain homoseksuaaleja on vainottu hyvin ankarasti (esimerkiksi Natsi-Saksassa heitä joutui keskitysleireihin). Silloin, kun homoseksuaalisuutta vielä pidettiin länsimaissa sairautena tai kristillisen moraalin vastaisena, homoseksuaalien "parantamiseen" uhrattiin huomattavasti voimavaroja jotakuinkin tuloksetta.

Isosisko muuten varmaan tarkoittaa hetero-olettamuksella sitä, että ihmisen oletetaan olevan heteroseksuaalinen ellei mikään erityinen seikka muuhun viittaa. Tämä pitää toki paikkansa. Kyseessä on esimerkki arkielämässä tuiki tavallisesta bayesilaisesta päättelystä, jota ilman arkielämä kävisi äkkiä kognitiivisesti sietämättämän raskaaksi. Toinen vastaava esimerkki on, että kenelläkään ei oleteta olevan ruoka-allergiaa, jos sitä ei erikseen mainita tai ei ole syitä epäillä sitä (esimerkiksi järjesteltäessä ruokailua keliaakikoiden ja laktoosi-intoleranssia potevien yhteistä kokousta varten tms.). Jos ei olisi olemassa mitään oletusarvoja, joihin tietoisesti tehtäisiin poikkeuksia, asiat menisivät äkkiä perin hankalaksi. Jotta kuitenkaan ainoaksi käytännön vaihtoehdoksi ei jäisi provinsiaalinen suvaitsematon junttius, on tullut jokseenkin vallitsevaksi konsensus, että suurin osa ihmisten asioista on yksityisasioita, jotka eivät kuulu muille ja joiden pitäminen omana tietona on normatiivisesti oikein.

Mielestäni Honda-korporaation ASIMO-robotti on erittäin sympaattinen. Enkä ole ainoa. Jokin aika sitten Putin teki valtiovierailun Japaniin. Japanilaiset isännät laittoivat ASIMOn kävelemään huoneeseen ja esittämään vieraalle Venäjän kansallislaulun. Kuulemma Putin oli räjähtänyt nauruun.

Ilkka kirjoitti rahanpummaajista.
Jos joku haluaa sanoa tähän jotakin sellaista kuin "Mitäs jos itse joutuisit kodittomaksi, haluaisitko että muut olisivat noin tunteettomia sinua kohtaan", vastaan tähän, että se on toki mahdollista, mutta en silti ole niin taikauskoinen, että uskoisin universumin tarkoituksella tekevän juuri sellaisista ihmisistä kodittomia, jotka hybriksessään ankarasti arvostelevat huonompiosaisia. Se, että sanon nyt suoraan rahanpummaajien olevan paskasakkia, ei vaikuta mitään todennäköisyyteen, että minustakin tulisi tulevaisuudessa sellainen.
Ei kai tuo Ilkan mainitsema argumentti tarkoita, että ylimielisyyden osoittaminen kerjäläisiä kohtaan lisäisi todennäköisyyttä joutua heidän asemaansa vaan sitä, että ylimielisyyden osoittaminen heitä kohtaan hyväosaisena vähentää todennäköisyyttä saada almuja hyväosaisilta, jos joutuu heidän asemaansa.

Omastakin mielestäni muuten kerjäläiset, pikkurikolliset ja muut alaluokkaan kuuluvat henkilöt ovat pääosin erittäin vastenmielisiä. Pysyttelen heistä mielelläni mahdollisimman kaukana, kuten lähes kuka tahansa keskiluokkainen henkilö mukaanlukien kaikki salonkisosialistit. Mielestäni alaluokkaisuus on sosiaalista ongelmajätettä ja se pitäisikin pyrkiä poistamaan. Yksi tehokkaimmista keinoista alaluokkaisuuden minimoimiseksi on keskiluokkaisuuden vetovoiman lisääminen. Useimmissa länsimaisissa yhteiskunnissa keskiluokan imu on valtavan voimakas. Ilmainen peruskoulutus on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Silti alaluokkaan putoaminen on täysin mahdollista ja sitä tapahtuu normaalin sosiaalisen liikkuvuuden seurauksena esimerkiksi perheolojen kurjuuden, henkilökohtaisten puutteiden (laiskuus, tyhmyys, elimellisistä syistä johtuva keskittymiskyvyttömyys, päihdeaddiktiot jne.) ja työmarkkinoiden nopean muutostahdin seurauksena (ihmisiä jää vanhoista ammateista työttömiksi nopeammin kuin heitä ehtii pätevöityä uusiin ammatteihin).

Lisäksi alaluokan oma kulttuuri voimistaa itseään ja jarruttaa alaluokkaan kuuluvien nousua keskiluokkaan. Siksi mielestäni alaluokan "omaehtoinen" kulttuuri, johon kuuluu menestyvien rikollisten ihannointi (huumekauppiaat, parittajat yms.) sekä väkivaltainen ja rikollinen jengitoiminta, pitää tukahduttaa tarvittaessa kovaotteisesti. Häikäilemätön henkilö, jolla on voimakkaita laumahierarkisia ambitioita, muttei halua ja kärsivällisyyttä toteuttaa niitä rehellisen liiketoiminnan kautta nöyrtymällä ja raatamalla kanssaihmisilleen lisäarvoa tuottaen tai muita laillisia ja moraalisesti hyväksyttäviä keinoja käyttäen, on vaarallinen syöpäläinen, joka kuuluu hävittää. Tällaisia henkilöitä on kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta alaluokassa he ovat kaikkien vaarallisimpia, koska tuollainen yksilö herättää helposti muissa alaluokan jäsenissä ihannointia, joka perustuu perustuu tarpeeseen ylläpitää itsetuntoa omakohtaisten rakentavien vaihtoehtojen puuttuessa. Tekniset valvontakeinot paranevat koko ajan ja niitä kuuluu käyttää alaluokan asuinalueiden valvomiseen niin tehokkaasti kuin suinkin, jotta kiinnijäämisprosentti saadaan käytännöllisesti katsoen sataan. Alamaailma pitää tuhota. Tuohon kuuluu myös vankilajärjestelmän uudistaminen lähtökohtana rikollisen arvomaailman kitkeminen kaikkia realistisia keinoja käyttäen. Ultratehokas tekninen valvonta on tehokas keino (viittaan aiempaan kirjoitukseeni Minnesotassa toimivasta vankilasta, joka ihan oikeasti on väkivallaton ja jonkinlaiseen rakentavaan koulutustoimintaan pystyvä). Vankiloissa ei saa olla yhtään kuutiometriä, joka ei ole kirjaimellisesti jatkuvassa nauhoittavassa audio- ja videovalvonnassa. Pääperiaatteena tulee olla, kuten siinä minnesotalaisessa laitoksessa, että henkilökunta johtaa laitosta eivätkä kriminaalien omat jengit. Lisäksi alaluokkaisuuden poistamiseen tarvitaan erilaisia sosiaalipoliittisia ja lääketieteellisiä positiivisia keinoja, kuten päihdeaddiktinaisten palkitseminen luotettavien ehkäisykeinojen käyttämisestä (googleta vaikkapa "Norplant") ja lääketieteen kehittyessä erilaisten elimellisten työkykyä alentavien haittojen korjaaminen enenevässä määrin, olivat ne geneettisiä tai hankittuja. Sosiaalipoliittisiin keinoihin kuuluu sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen kohti kansalaispalkkajärjestelmää, josta kannustinluokut puuttuvat ja joka samalla viestittäisi työmarkkinoiden nopean uudistumistahdin takia syrjäytyville, että kuukausipalkka ei välttämättä enää olisi ainoa ihmisarvon mitta, mitä se keskiluokkaisessa arvomaailmassa on. Kansalaispalkan turvin osa kuukausipalkkaa nauttivien keskiluokkaisten joukosta putoavista voisi paikata itsetuntonsa vaurioitumista jonkinlaisilla vapaaehtoisilla kontribuutioilla joutumatta taloudellisesti perikatoon tai kohdelluksi osana luukulla kerjäävää alaluokkaa.

keskiviikkona, maaliskuuta 03, 2004

Eilen oli television uutislähetyksissä juttu taas jostain autopommista Irakissa. Kiinnitin huomiota haastatellun naisen tapaan elehtiä vilkkaasti ja valittaa suureen ääneen sekä kuvatun väkijoukon tapaan huutaa ja puida vihoissaan nyrkkiä. Epäilemättä vihaan ja järkytykseen on aihetta tuossa levottomassa maassa. Mutta toisaalta Pohjois-Euroopassa on tapahtunut 1900-luvulla vähintään yhtä järkyttäviä asioita ja kertaluokkaa paria suuremmassa mittakaavassa. Meikäläisiin tapoihin ei selvästikään kuulu tuollainen julkinen sureminen tai vihan ilmaiseminen. Voi tietysti olla, että uutislähetyksiin mieluiten valitaan mahdollisimman dramaattisia kuvia. Mutta koska olen omakohtaisesti havainnoinut eteläeurooppalaisten ja arabien tyypillistä käyttäytymistä, voin vahvistaa, ettei nuo uutiskuvat antavat kyllä oikeansuuntaisen kuvan keskimääräisestä erosta meikäläisessä ja heikäläisessä temperamentissa.

Katsoin viime vuonna emännän kanssa videolta erästä suosittua venäläistä televisiosarjaa, jossa päähenkilö oli II maailmansodan aikana Saksan tiedustelupalveluun soluttautunut neuvostoagentti. Välillä näytettiin korkeissa asemissa olevien natsivirkailijoiden kansioita, joissa usein mainittiin saksan sana nordisch eli nordinen. Tuo sana itsessään on mielestäni aivan erinomainen. Mielestäni nordinen on kaiken etelämaalaisen huutamisen, meluamisen ja kiihkoilun vastakohta. Nordisuuteen ei myöskään kuulu meikäläisille tavoille täysin vieras äärimmäinen herkkyys loukkaantua todellisista tai luulotelluista henkilökohtaisen kunnian loukkauksista. Ilkka linkitti mainioon Steve Dutchin artikkeliin, jossa käsitellään äärimmäisen statustietoisuuden laaja-alaista myrkyttävää vaikutusta koko sivilisaatioon. Dutchin artikkelissa ei yhtään analysoitu syitä moiseen. Kenties kyse on siitä, että Välimeren ja Lähi-Idän seuduilla paimentolaisuus on ollut tärkeä elinkeino. Paimentoilaisen omaisuus on erittäin helposti varastettavassa muodossa. Siksi paimentolaisen on pakko luoda pelottava maine. Paimentolaisen on kyettävä kostamaan kaikenlaiset loukkaukset omaa auktoriteettiaan kohtaan tai muuten on vaarana puille paljaille ryöstetyksi tuleminen.