perjantaina, huhtikuuta 02, 2004

Mitä on onkaan raha? Raha on luottamusta. Pankkitilillä olevien numeroiden tai lompakossa olevien setelien arvo on täydellisesti riippuvainen (tai no, voihan arvonsa menettäneillä seteleillä sytyttää nuotion) siitä uskooko niiden vastaanottaja saavansa niistä vastikkeeksi jotain konkreettista ja arvokasta. Toisaalta lause pätee myös kääntäen: Luottamus on rahaa. Pääoma karkaa sinne missä luottamusta on sieltä missä luottamusta ei ole.

On muuten mielenkiintoista nähdä miten juurtuvat Kiinaan sellaiset porvarilliset käsitteet kuin yksityisomistus ja lainkuuliaisuus. Minulle on kerrottu, että Kiinan kulttuuri on sillä tavalla esimoderni, että henkilösuhteet ratkaisevat eivätkä yleispätevät oikeudelliset periaatteet. Tuollainen toimintamalli käy suorastaan korruption määritelmästä ja korruptio johtaa tehottomuuteen ja resurssien haaskaamiseen. On kyllä totta, että Kiinan talouskasvu on nykyään erittäin nopeaa. Toisaalta lähtötaso on ollut erittäin matala - noin Afrikan tasoa. Lisäksi ulkomaalaiset investoinnit ovat lienevät toistaiseksi olleet suurten korporaatioiden tekemiä. Sellaisten on helpompi solmia suhteet suoraan korkeimpaan taloudelliseen johtoportaaseen, mikä suojaa niitä korruptiolta. En voi kuitenkaan väittää tuntevani Kiinan tilannetta kovinkaan hyvin.

Eilisen ilmoitukseni muutostani Venäjälle ensi viikolla voi laittaa päivämäärän piikkiin.

torstaina, huhtikuuta 01, 2004

Tommi esitti kolme väitettä, joista yhteenkään hänen mukaansa valtaosa erektuslaisista ei todennäköisesti usko. Ensimmäinen väite: Ihmisen toiminta jakautuu kausaaliseen ja päämäärähakuiseen. Ei varmaankaan loppujen lopuksi jakaudu. Aivojen fysikaalisesta tilasta määräytyy tajunnan tila ja aivojen fysikaalinen tila määräytyy aivojen fysikaalisesta tilasta menneisyydessä. Päämäärähakuisuus taas on kaikesta huolimatta täysin validi käsite yritettäessä ymmärtää ja ennustaa ihmisten käyttäytymistä, koska se pakkaa informaatiota suunnattoman tehokkaasti. Toinen väite: Arvoja on olemassa. Totta kai on olemassa päämääriä eli arvoja. Ne ovat aivojen luomia simulaatioita tavoitetiloista, joiden oletetut hedoniset sävyt ovat kuviteltuja vaihtoehtoja myönteisemmät. Arvot ovat tietenkin fysikaalisia prosesseja (arvostajan aivoissa). Uskomus arvojen olemassaoloon ei ole mitenkään fysikalismin kanssa ristiriidassa sen enempää kuin uskomus www-selainten olemassaoloon. Kolmas väite: Arvoista voi saada tietoa Totta kai voi. Ihminen voi saada tietoa sekä omistaan että toisten ihmisten arvoista esimerkiksi introspektion avulla, kysymällä tai päättelemällä. Päättelyä auttaa erittäin paljon se, että monet keskeiset arvot ovat ihmisillä samanlaisia. Esimerkiksi lähes kaikki ihmiset nauttivat syömisestä.

maanantaina, maaliskuuta 29, 2004

Panu on viime päivinä kiroillut mikroluokassa meluavia ulkomaalaisia ääliöitä. Ongelmaan toi kuulemma helpotusta, kun joku muu ulkomaalainen huomautti meluamisesta heille. Miksi Panu ei itse pyytänyt mölyapinoita olemaan hiljaa? Aina on vahtimestarikin sitä varten, ettei jyrkkä käsky auta.

sunnuntaina, maaliskuuta 28, 2004

Tänä viikonloppuna tulee televisiosta jotkut tärkeät taitoluistelukisat, minkä huomasin kanavasurffaillessani. Satuin kanavalle juuri sopivaan aikaan nähdäkseni harvinaisen spektaakkelin: transvestiitti oli tunkeutunut jäälle esittämään omia kuvioitaan. Puoli tusinaa turvamiestä ryntäsi jäälle onnistumatta heti nappaamaan tunkeilijaa, koska tällä oli luistimet mutta turvamiehillä ei. Transvestiitti pakoili aikansa, kunnes suostui kiinniotettavaksi, jolloin hänet vietiin pois.