torstaina, heinäkuuta 15, 2004

Kaytan vauvojen aurinkorasvaa, jonka suojakerroin on 40. Hyvin toimii. En palanut eilenkaan, kun olimme koko paivan rannikkoristeilylla. Soimme ja uimme autiorannalla. Pysahdyimme myos uimaan paluumatkalla. Katamaraanista oli mukavan helppoa pulahtaa uimaan ja nousta takaisin. Valitsin rannalle mentaessa uinnin rantaan noin 200 metria, kun en viitsinyt odotella kumivenetta, joka sukkuloi rannan ja laivan valilla. Korkeassa aallokossa oli melko raskasta uida. Paluumatkalla tarjoutui myos mahdollisuus menna pulikoimaan mereen aluksen liikkuessa koydesta roikkuen. Muutama ihminen kokeili, mukaanlukien yksi lihava suomalaismies (en mina).

Bussilla ja junalla matkustaminen on taalla todella halpaa. Lissabon-Albufeira -bussimatka maksaa 15 euroa. Matkaa on noin 270 kilometria. Itse Portugali on noin 600 kilometria pohjois-etela -suunnassa ja keskimaarin noin 150-200 kilometria ita-lansi suunnassa. Junalla matkustaen sama matka maksaisi 13,5 euroa. Rautatieasema on kuitenkin kaupungin ulkopuolella, joten bussi on parempi vaihtoehto. Autoilijoiden ajotavat ovat taalla kuulemma tyypillista valimerellista tasoa eli holtittomat. Voin vahvistaa tuon kaupunkien osalta. Julkiset kulkuneuvot ovat auton vuokraamista paljon parempi vaihtoehto.

Lissabonin metroverkko on varsin laaja. Ajattelin, etta metrolla voisi ajaa esikaupunkeihin katselemaan miten tavalliset portugalilaiset asuvat. Portugali ei ole enaa nykyaan mitenkaan erityisen koyha maa. Ostovoimakorjattu BKT per capita on taalla noin 18 000 USD per vuosi eli noin 2/3 Suomen tasosta. Perusasiat taalla kuulemma toimivat ihan hyvin, vaikka kuulemma vahan syrjaisemmasta maaseudusta nakee, ettei tulotaso ole ihan Pohjois-Euroopan tasoa. Toisin on Etela-Euroopan alueista Etela-Italiassa, jossa on alueita, joilla kaikki on pain helvettia. Kunnilla ei ole varaa koulujen yllapitoon, kaupunkien jatehuolto on viikkokausia pysahdyksissa, nuorisorikollisuus, yhteiskunnasta vieraantuminen ja rikollinen alakulttuuri rehottavat. Korruptio on syvalla. Matkalla Algarven maakunnan paakaupungista Farosta tanne en huomannut mitaan merkkeja sellaisesta.

Portugalilaisten englannintaito on yleensa melko hyva. Tietenkin Algarven rannikko on turistialuetta, mutta ero esimerkiksi Italiaan (ja Espanjaan) on erittain suuri. Italiassa on paljon jopa nuoria akateemisesti koulutettuja ihmisia, jotka eivat osaa vieraita kielia. Osasyyna portugalilaisten kielitaitoisuuteen varmaan, etta taalla ei televisiossa dubata mitaan vaan kaikki ulkomaalaiset ohjelmat tekstitetaan. Portugalin kieli itse tietenkin on romaaninen kieli ja varsin laheista sukua espanjalle, kuten kaikki tietavat, mutta aantaminen poikeaa espanjasta hyvin paljon. Portugalissa on paljon nasaalivokaaleja ja soinnillisia konsonantteja. Kuulemma portugalilaiset usein ymmartavat puhuttua espanjaa mutta espanjalaiset eivat ymmarra puhuttua portugalia.

Portugalissa tuotetaan paljon hyvia viineja, joita ei Alkossa kovin paljon ole. Kaikki tuntevat portviinit mutta vinho verde eli nuori vihrea viini on hieman tuntemattomampi herkku. Vihrea viini on hapokasta ja raikasta. Se menee nopeasti pilalle, joten sita ei voi sailyttaa. Portugalin viinialueet ovat maan keski- ja pohjoisosissa, jossa on myos suurimittaista korkkitammen tuotantoa. Supermarketeissa halvimmat viinit ovat hinnaltaan 2-3 euroa ja ihan juotavia. Ravintolat juottavat usein naita ja aivan jarkyttavan suurilla katteilla. Itse taidamme ostella 5-10 euron viineja, koska tuo hintavali on viela edullinen mutta jo kohtalaisen hyva. Suomessa vastaavat viinit maksaisivat ehka 10-20 euroa. Oma erottelukykyni ei paljon sen ylemmaksi taida riittaa.

Rantaelama Portugalissa keskittyy Algarveen etelarannikolle, koska lansirannikolla vesi on viileaa kesallakin. Kesalla on Valimeren leveysasteilla korkeapaineen vyohyke. Valtamerten merivirrat kiertavat naita vyohykkeita myotapaivaan, joten mantereiden lansirannikoille tulevat vedet ovat peraisin napojen suunnasta. Samanlaiset olosuhteet ovat Kaliforniassa, Pohjois-Chilen rannikolla, Lansi-Australian rannikon etelaosissa ja Etela-Afrikassa. Talvella korkeapaineen alueet siirtyvat lahemmaksi paivantasaajaa ja on sateista.

tiistaina, heinäkuuta 13, 2004

Portugalilainen ruoka on varsin samanlaista kuin muidenkin taman ilmastovyohykkeen eurooppalaisten maiden ruoka. Valtamerellisyys nakyy kalaruokien tarjonnassa. Turska on takalaisten suuressa suosiossa. Kysynnan tyydyttamiseksi sita joudutaan nykyaan tuomaan Norjasta asti. Algarven maakunnan arkkitehtuurissa maurilaisvaikutus nakyy hyvin selvasti (maurilaisvalta alkoi 700-luvun alussa ja paattyi 1200-luvulla) Valkoisiksi kalkituissa taloissa (mika sinansa on tyypillista Valimeren alueella) on usein mosaiikkilaatoista tehtyja koristeita. Iberian niemimaan takaisinvalloituksen jalkeen Algarven pikkukaupungeissa oli lukuisia pienia moskeijoita. Minareeteista tehtiin savupiippuja. Savupiipuista tuli muotia. Niita on monia jokaisessa talossa.

En ollut ennen tanne tuloani kovinkaan tarkasti perilla Portugalin historiasta. Portugali on yksi Euroopan vanhimmista kansallisvaltioista. Sen rajat vakiintuivat reconquistan jalkeen vuonna 1249. Itsenaiseksi valtioksi Paavi tunnusti sen vuonna 1179. Portugalin ja asukasluvultaan nykyaan nelja kertaa suuremman Espanjan naapuruus ei ole ollut Portugalin taistelua itsenaisyydesta vaan maiden valilla on yleensa vallinnut rauha. Vain kerran vuosina 1557-1617 Portugali joutui Espanjan alaisuuteen Portugalin vallanperimyskiistojen aiheuttaman heikkouden takia.

Portugali oli loytoretkien pioneeri. Juuri taalla Algarvessa vaikutti Henrik Purjehtija , joka perusti purjehduskoulun vuonna 1416 Sagresiin, Algaven lounaisimpaan nimenkarkeen. Uusi alustyyppi karaveli ja uudet navigointimenetelmat mahdollistivat valtameripurjehduksen. Vasco da Gama loysi ensimmaisena eurooppalaisena meritien Intiaan ja samalla lopetti Venetsian silkkikauppamonopolin. Magalhªes purjehti ensimmaisena maailman ympari vuosina 1519-1522.

Ikava kylla Algarvessa ei kuulemma ole Henrik Purjehtian jaamistoa eika museoita jaljella. Drake ryosteli ja havitti Algarven perusteellisesti Portugalin ollessa Espanjan alaisuudessa. Menemme varmaankin ensi viikolla pariksi paivaksi Lissaboniin. Siella on varmaan kunnollia museoita tastakin aiheesta.

Taytyy ottaa takaisin puheet iltojen viileydesta. Tuulen voimakkuudesta riippuu paljon. Eilen oli erittain miellyttava ja lammin ilta. Tanaan rannalla tuli kuuma, joten viileahko (no on se sentaan kai yli 20 asteista) vesikaan ei yhtaan haitannut.

sunnuntaina, heinäkuuta 11, 2004

Terveisia Algarvesta Portugalin etelarannikolta. Mina ja vaimoni tulimme tanne haamatkalle ja pakoon Suomen ankeaa talv.. siis kesaa. Saavuimme eilen aamupaivalla. Eilen oli paivanmaksimilampotila noin 29 C. Ennusteen mukaan keskiviikkona ja torstaina paivalampotila nousee 39:aan. Hieman epaoptimaalinen paivan lampotilajakauma on sikali, etta auringonlaskun, joka on noin kello 21, jalkeen ilma jaahtyy muutamassa tunnissa t-paidassa ja shortseissa mukavan rajan alapuolelle. Optimaaliset olosuhteet taitavat olla kuitenkin saaristossa hieman etelampana eli Kanarialla, Madeiralla tai sitten Karibianmerella. Valtameri pitaa lampotilan mukavan tasaisena vuorokauden ympari. Erittain miellyttavaa taalla on kuitenkin uida, koska vedesta noustua ei tarvitse palella. Merivesi ja rannat ovat erittain puhtaat, koska Albufeira, jossa olemme, on Atlantin eika saastuneen Valimeren rannikolla. Taalla ei ole teollisuutta juuri ollenkaan, joten paikallisia saasteita on vahan. Aurinkoa on syyta varoa, koska se paistaa puolenpaivan aikoihin melkein taivaanlaelta. Laitoin suosiolla 40-kertoimista lasten aurinkorasvaa. UV-sateilya saa nimittain joka tapauksessa liikaa, koska rasva lahteen veden ja hiekan vaikutuksesta pois.