lauantaina, heinäkuuta 31, 2004

BBC Worldin säätiedotuksesta, joka kestää noin 2-3 minuuttia, puhuttiin oikein pitkään Suomen ja Viron vallitsevasta säästä, siis siitä saakelin matalapaineesta, joka on pysytellyt viime päivät paikoillaan maidemme kohdalla ja aiheuttanut tulvat. Muut maanosat käsiteltiinkin sitten hyvin nopeassa tahdissa. En ehtinyt tällä kertaa nähdä millaista säätä Torontoon oli ennustettu.

Vaimoni muuten sanoo, että säätiedotukset ovat minulle kuin television piirretyt elokuvat lapsille. Sellainen olen minä, hylje.

sunnuntaina, heinäkuuta 25, 2004

Toissapäivänä tulin jututtaneeksi Albufeirassa nettikahvilan pitäjää. Hän osoittautui islantilaiseksi. Kuultuaan, että olin Suomesta, hän totesi käyneensä Helsingissä (kesällä) ja yllättyneensä huomatessaan, että olikin lämmintä ja mukavaa (kuvauksen perusteella normaali kesäsää). Islantilainen oli ajatellut, että Suomessa on kylmää. Siis islantilainen. Miten joku selvästi täysijärkinen pohjoismaalainen voi olla niin pihalla Pohjoismaiden maantieteestä? Vaikka ei tietäisikään leveysasteista mitään, niin jokainen islantilainen varmaan tietää, että pohjoinen napapiiri kulkee Islannin pohjoisrannikon tasalla, kun taas pohjoinen napapiiri on Fennoskandiassa kaukana Lapissa eikä lähelläkään tiheimmin asuttuja eteläosia. Reykjavik etelärannikolla on yhtä pohjoisessa kuin Vaasa. Helsinki on paitsi etelämpänä kuin mikään paikka Islannissa myös mantereella eikä lähelläkään Atlantin rannikkoa. Miten joku islantilainen voi odottaa, että Etelä-Suomessa voi olla kesällä kylmempää mihin on kotimaassaan tottunut? Talvellahan Islanti on tietenkin paljon lämpimämpi kuin Suomi, mutta kesällä siellä on lähes aina koleaa ja sateista.


Ihmisten kadehtimistaipumusta on tutkittu kysymällä heiltä tienaisivatko he mieluummin 100 000 yhteiskunnassa, jossa keskiansiot ovat 85 000, vai 110 000 yhteiskunnassa, jossa keskiansiot ovat 200 000. Kuulemma ihmiset yleensä valitsevat mieluummin 100 000 kuin 110 000. Minä taas mietin, miten vastaukset jakautuvat eri sukupuolten kesken. Miehellehän tuollainen valinta ei ole läheskään niin yksinkertainen kuin naiselle, koska matala sosioekonominen asema alentaa miehen seksuaalimarkkina-arvoa.

Mikäli seksuaalinen markkina-arvoni ei merkittävästi kärsisi suhteellisesti alemmasta tulotasosta, valinta olisi itsestäänselvä. Totta kai jälkimmäinen vaihtoehto kannattaa monestakin syystä. Vaikka kyse olisikin nettoansioista, suurituloisten yhteiskunnassa infrastruktuuri olisi kehittyneempi ja teknologian kehitysvauhti olisi nopeampi. Suurituloisten yhteiskunta olisi lähempänä singulariteettia kuin pienituloisten.