keskiviikkona, tammikuuta 12, 2005

Nykyään tunnetaan yksi ainoa käyttämötön potentiaalinen fossiilinen polttoainereservi, joka on suurempi kuin globaalit öljy- ja maakaasuvarannot: metaanihydraatti. Metaanihydraatti on klatraatti eli kiderakenteinen aine, jossa metaanimolekyylit ovat vangittuna vesimolekyylien muodostamassa hilassa. Metaanihydraatin muodostuminen ja vakaanapysyminen edellyttää sopivan matalaa lämpötilaa ja korkeaa painetta. Sitä on valtamerten pohjissa mannerlaattojen reunoilla sijaitsevissa sedimenteissä. Se on muodostunut muinaisesta mädäntyneestä ja sedimentoituneesta planktonista. USGS:n eli US Geological Surveyn mukaan metaanihydraattia on merkittäviä määriä myös arktisten alueiden ikiroudassa. Rikkaat metaanihydraattiesiintymät on mahdollista löytää seismisin menetelmin, koska äänennopeus metaanihydraatissa on äärimmäisen suuri verrattuna vapaaseen metaanikaasuun, jota esiintyy metaanihydraattiesiintymistä vapautuneen niiden lähettyvillä. Metaanihydraatti (methane hydrate) on likaisen jään näköistä ainetta, joka haihtuu sihisten normaalissa ilmakehän paineessa. Se syttyy, jos sitä kosketetaan liekillä.

Metaanihydraattin hyödyntämiseen tarvittava teknologia on kuitenkin vasta konseptivaiheessa. On epävarmaa millaisella hyötysuhteella se olisi mahdollista, alustavat kokeet ovatkin antaneet lupaavia tuloksia. Metaanihydraatin hyödyntämiseen liittyy kuitenkin suuria riskejä. Metaanin vapautumista ilmakehään on siinä yhteydessä luultavasti mahdotonta estää ja metaani taas on 10 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ikiroudan sulaminen maapallon lämmetessä ja mannerlaattojen reunojen sedimenttien epästabiloituminen voisivat vapauttaa nopeasti liikaa metaania ilmakehään johtaen nopeaan kasvihuoneketjureaktioon. Eikä siinä kaikki: mannerlaattojen reunojen epävakaus aiheuttaa merkittävän hyökyaaltovaaran.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu