sunnuntaina, tammikuuta 23, 2005

Nyt on mielestäni oikea aika ostaa maata pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi. Metsä on sijoituskohteena kaikkein parhaiten arvonsa säilyttävä pitkällä aikavälillä. Metsä on käyttökelpoinen resurssi kaikissa suhdanteissa ja taloudellissa skenaarioissa. Metsä kelpaa rakennusmaaksi ja metsässä kasvaa arvokasta uusiutuvaa raaka-ainetta, joka kelpaa paitsi metsäteollisuudelle raaka-aineeksi myös rakennusmateriaaliksi ja polttoaineeksi.

25 kommenttia:

7:21 ap. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Lukemisen arvoista:

Europe vs. AmericaBy Tony Judt

The United States of Europe: The New Superpower and the End of American Supremacy
by T.R. Reid
Penguin, 305 pp., $25.95

The European Dream: How Europe's Vision of the Future Is Quietly Eclipsing the American Dream
by Jeremy Rifkin
Tarcher/Penguin, 434 pp., $25.95

Free World: America, Europe, and the Surprising Future of the West
by Timothy Garton Ash
Random House, 286 pp. $24.95

 
12:02 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Metsä voi tuhoutua yhdessä myrskyssä tai tuholaiskatastrofissa. Sen hinta ei myöskään ole vakaa, vaan riippunee täällä täysin siitä mitä Venäjällä tehdään ja päätetään. Maahan sijoittaminen saattaa olla turvallisempaa koska toisin kuin metsän tapauksessa sen valmistaminen on todellakin lopetettu.

 
1:22 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kannattaa myös miettiä mistä sitä maata hankkisi. Suomessa lämmityskustannukset ovat kovat ja satokausi kovin lyhyt. Tämä puoltaisi maan hankkimista Etelä-Euroopasta. Toisaalta täällä väkimäärä on pienempi, vedestä ei tule pulaa ja puuta on enemmän tarjolla.

 
3:27 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Fossiilisten polttoaineiden tuleva ankara niukkuus nostaa aivan kaikilla tavoilla tuotetun energian hintaa (tuulivoimalatkin täytyy rakentaa ja viedä paikoilleen jne.) niin paljon vielä meidän elinaikanamme, että teollisesta sivilisaatiosta ei paljon jää jäljelle. Suomen ostovoimakorjattu BKT per capita oli viime vuonna noin 27000 USD. Arvelen, että ollessani eläkeiässä se on korkeintaan noin kymmenesosa nykyisestä.
Viimeistään noin 5-10 vuoden kuluttua maailmantalous joutuu pysyvän vuosikymmeniä kestävän stagflaatiokierteen (=inflaatio+taantuma) kouriin.

Ongelmia pahentaa, että nykyinen rahajärjestelmä edellyttää jatkuvaa talouskasvua. Ensin keskuspankki luo tiettyjen sääntöjen puitteissa rahaa tyhjästä ja lainaa sitä korkoa vastaan liikepankeille, jotka puolestaan lainaavat sitä sijoittajille ja yksityisille henkilöille. Lainaa otetaan, koska oletetaan, että pääoma pystytään maksamaan korkoineen takaisin tulevilla tuloilla. Tuloja synnyttää tuotanto, joka luovutetaan ostajille rahan vastineeksi. Nythän on niin, että tärkein yksittäinen tuotannontekijä on hyödylliseen työhön valjastettavissa oleva energia. Tämä empiirinen tosiasia ilmenee selvästi siitä, että kansantalouksien BKT per capita korreloi voimakkaan positiivisesti energiankulutuksen per capita kanssa. Yhteys ei toki ole lineaarinen vaan lähinnä logaritminen siten, että ero esimerkiksi Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan BKT:n per capita välillä on paljon pienempi kuin vastaava ero energiankulutuksessa per capita. Täysin selvää kuitenkin on historiankin valossa ja teoreettisesti, että energianiukkuus johtaa väistämättä lamaan. Pitkäaikainen lama taas aiheuttaa rahajärjestelmäkriisin konkurssiaaltoinen.
Kansainvälisessä politiikassa seuraukset ovat arvaamattomat. Seuraa energiasotia, joista Irakin valtaus keväällä 2003 oli esimakua.

Perusongelmana on, ettei ole olemassa talousjärjestelmää, joka soveltuisi teollisen sivilisaation hallittuun purkamiseen, jotta siitä selvittäisiin minimaalisella kärsimyksen ja kuolonuhrien määrällä. Ihanteellista tietysti olisi, että kaikki laajat kansalaispiirit ja poliitikot kaikkialla pääsisivät yhteisymmärrykseen kutistuvan kakun jakamisesta ja toteuttaisivat laaja-alaisesti yhteistyössä ohjelman talouselämän ohjaamiseksi kestävälle uralle.

 
4:06 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mitä mieltä olet öljy- ja energiateollisuudesta sijoituskohteena seuraavan 5-10 vuoden kuluessa? Jos peak tulee seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ja öljyn hinta rupeaa nousemaan rajusti, ilmeisesti isojen öljy-yhtiöiden tuotot tulevat kasvamaan myöskin rajusti. Samaten öljynetsintään ja hankalista olosuhteista poraamiseen erikoistuneet yritykset ilmeisesti tulevat menestymään koska paineet uusien löytöjen ja pienempien esiintymien hyödyntämiseen nousevat.

 
4:14 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Elintason laskeminen kymmenesosaan romahduttaisi nykyisen yhteiskuntajärjestelmän täysin. Maahan julistettaisiin hätätila ja nykyisistä yksilön- ja sananvapauksista olisi luovuttava. Jotenkin en jaksa uskoa moisiin kauhuskenaarioihin, eivätköhän ihmiset mielummin polta vaikka reilusti saastuttaen hiiltä, kun kuolevat nälkään. Hiiltähän on saatavilla arviolta 1081279 short tonnia:

http://www.eia.doe.gov/pub/international/iea2002/table82.xls

UG

ps. sikäli kun MadMax-tulevaisuus iskee, haluan kuuluas omistavaan luokkaan. Miten toimia?

 
4:15 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Öljyn hintahan nousee, koska sitä on vähemmän ja sen nostaminen öljykentiltä tulee kalliimmaksi. Lisäksi etsintäkulut yhtä löydettyä tynnyriä kohti kasvavat. Niinpä öljyn hintojen nousu ei välttämättä hyödytä öljy-yhtiöitä lainkaan.

Muuhun energiaan varmaankin kannattaa sijoittaa. Hiilivoimaan ja ydinvoimaan luultavasti kannattaa sijoittaa keskipitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä niihinkin sijoittaminen on luultavasti kannattamatonta.

 
4:24 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Öljyn hinta nousee kasvaneiden etsintäkulujen lisäksi myös siksi että tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää, jolloin markkinat määräävät hinnan.

 
4:41 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Ei tule mitään Mad Max -tulevaisuutta. Tulee vain vuosikymmeniä kestävä toinen toistaan seuraavien taloutta supistavien laskusuhdanteiden kierre. Yhteiskunta ei romahda mitenkään yhtäkkisesti. Se vain kohtaa vuosi vuodelta syvenevän taloudellisen supistumiskierteen ja paluun työvoimavaltaiseen agraaritalouteen. Siihen liittyy varmasti kaikenlaista öyhötystä ja möyhötystä, mutta tuskinpa yhteiskunta tuosta noin vain romahtaa. Unohtakaa jo ne typerät Hollywoodin scifi-dystopiat.

Omistavaan luokkaan pyrkiminen arvopapereita ostamalla on aika riskialtista, jos arvopapereiden arvot ovat jatkuvassa alamäessä. Kannattaa ostaa jotain minkä arvo säilyy kaikissa taloudellisissa suhdanteissa. Aivan yksinkertaisesti maa on paras pitkäaikainen arvonsä säilyttävä sijoituskohde. Mitään takeita siinäkään ei ole, koska valtiovallalla on periaattessa täysi vapaus tehdä halutessaan maanomistajien asema ihan niin tukalaksi kuin haluaa vaikkapa erilaisilla verotuksellisilla keinoilla, vaikkei omistusoikeuteen sinänsä puututtaisikaan.

Itse kuvittelen olevani 30 vuoden kuluttua torppari kesämökki torppanani. Käyn töissä päivittäin eräiden sukulaisteni pellolla. Töihin pellolle lähdetään aamuvarhain soutuveneellä saaressa olevalta mökiltä kahden kilometrin päässä olevalle rannalle Sieltä ajetaan kuutisen kilometriä polkupyörällä pellolle tai navettaan hommiin ruokapalkalla. Illalla tehdään sama reissu takaisin. Jos ilmastonmuutoksen takia saarella asuminen on käynyt mahdottomaksi (merenpinnan nouseminen tms.), torppa on rakennettava pellon lähelle maihin. Kelirikon ajaksi joudutaan muuttamaan parakkiin maihin. Työ on fyysisesti rasittavaa ja päivät ovat pitkiä. Kun iän myötä voimat ehtyvät ja työkyky menee, sukulaisten ja kirkon tms. avustuksilla pysytään perusruoissa, kunnes kuolo korjaa. Harrastusmahdollisuudet ovat äärimmäisen niukat. Gon pelaaminen loppuu siihen, kun 20 vuotta vanhan tietokoneen kovalevy laukeaa eikä uuteen ole rahaa. Paikkakunnalla ei ole muita pelaajia.

 
4:49 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Uskotko siis todellakin, että seuraavan 30 vuoden kuluessa taantuminen tapahtuu samalle tasolle jolla oltiin noin sata vuotta sitten?

 
7:20 ip. , Blogger Dyro kirjoitti...

Peak Oilin yhteiskunnallisista vaikutuksista voidaan tietysti kiistellä, mutta minua kiinnostaisi tietää, onko Peak Oilin geologiisiin tosiasioihin perustuville olettamuksille olemassa vakavasti otettavaa, laadukasta kritiikkiä? En ole sellaista löytänyt.

 
7:45 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

MEtsä ei todellakaan ole riskitön sijoitus. Ja jos on uskominen ilmastopessimisteihin niin seuraavan 30 vuoden aikana on odotettavissa semmoisia myrksyjä että puolet metsästä lakooa niille sijoilleen. Sitäpaitsi metsä tuottaa huonosti.

Taidanpa osaa ydinvoimalayhtiöitä. Siihen on josasin vaiheessa taas pitkästä aikaa aivan pakko turvautua jos thadotaan vähentää hiilen polttamista.

 
7:46 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Jaa, minä ajattelin 30 vuoden päästä elellä koroilla, viettää puolet vuodesta lämpimässä ja puolet vuodesta mökillä syömässä sinun luomunauriitasi. Voin opetella Gotakin jos on pakko.

Mitä yhteiskunnan romahtamiseen tulee, sellaista on tapahtunut ennenkin, jopa Euroopassa, ja jopa viime vuosikymmenellä. Vaikka Suomessa yhteiskunta pysyisikin koossa, jossakin lähellä vallan ottaa militia, joka haluaa lisää polttoaineita (ovat mahdollisesti niiden tuottajia) ja ruokaa. Minusta on kummallista että pidät siirtymistä Albanialaiseen agraarihelvettiin smoothina "business-as-usual" muutoksena. Miten niin esim. laajamittaiset sodat ovat poissuljettuja jos kerran maailman rikkaimpien maiden pääelinkeino tulee olemaan luomunauriiden viljely, köyhissä varmaan pääharrastus tulee olemaan delaaminen, jos eivät saa Kalashnikovinsa avulla ruokaa vaikka väkisin.

 
9:28 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Edellinen anonyymi: minkä pääoman ja millä koroilla ajattelit elellä? Vai oliko tässä suunnitelmassasi premissinä, ettei mitään pysyväistaantumaa tule?

 
9:59 ap. , Blogger Markku kirjoitti...

On aivan totta, että köyhissä maissa pääelinkeino tulee tosiaankin olemaan delaaminen. Onneksi meidän lähialueillamme ei ole yhteiskuntia, joissa kuoltaisiin nälkään edes talousromahdusten keskellä. Venäläiset ovat tottuneet hoitamaan viljelemään ruokansa itse palstoillaan ja heillä on öljyäkin omasta takaa muttei välttämättä enää myyntiin. Meillä ei tule olemaan mitään mitä venäläiset epätoivoisesti tarvitsisivat. Ruotsissa maatalouden edellytykset ovat paremmat kuin Suomessa. Norjalaisten koukkaushyökkäykseen Karigasniemien suunnalta en oikein jaksa uskoa. :)

 
10:05 ap. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoinen kysymys on kuitenkin se, että missä määrin köyhempien maiden ruuantuotanto on riippuvainen öljystä. Köyhempien maiden öljynkulutus per kapita on kuitenkin murto-osa teollistuneiden länsimaiden vastaavasta. Tämän perusteella öljyn loppuminen ei vaikuttaisi niin radikaalisti köyhempiin maihin mitä tänne.

 
11:00 ap. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ajattelin hankkia ennen laskusuhdannetta jonkin verran säästöjä sekä oman asunnon. Laskusuhdanteessa pidän säästöt paikassa josta niille saa reaalista tuottoa (sellaisia sijoituskohteita on aina, paitsi jos globaali rahatalous romahtaa). Jos palkat putoavat kymmenesosaan, elän koroilla ihan mukavasti. Tuhat euroa kuussa on taatusti tänä päivänä Ukrainassa paljon rahaa ja Markun skenaariossa Suomi on tulevaisuuden Ukraina!

 
11:05 ap. , Blogger Markku kirjoitti...

Väärin. Monet köyhät maat kuten Intia pystyivät ruokkimaan valtavaksi paisuneen väestönsä niin sanotun "vihreän vallankumouksen" ansiosta. Näiden maiden maatalous on riippuvainen laajamittaisesta petrokemikaalien (maakaasu typpilannoitteiden raaka-aineena jne.) käytöstä lannoitteina, tuholaismyrkkyinä, kasvimyrkkyinä ja polttoaineina. Kun petrokemikaalit kallistuvat riittävästi, sadot romahtavat ja seurauksena on laajamittaisia nälänhätiä.

 
11:09 ap. , Blogger Markku kirjoitti...

Sinulla täytyy olla aika isot säästöt, jos meinaat saada tuhat euroa kuussa korkotuloja.

 
12:27 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mitenkähän paljon typpilannoitteita nykyään mahdetaan käyttää Suomessa? Muutamia vuosia sitten muistelen lukeneeni jostain lehdestä, että typpilannoitteiden käyttö olisi vähentynyt Suomessa huomattavasti.

 
1:10 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Totta on että jos tänä päivänä haluaa saada 1000 euroa kuussa riskittömästi on pääomaa oltava 250000. Jos hyväksyy pienen riskin sijoittamalla vähän riskialttiimpiin bondeihin, pienempikin summa riittää. Pääajatuksena on tietenkin että kuvittelen olevani ennen paskan osumista tuulettimeen sen verran fiksu että olen repinyt roposilleni kohtuullista tuottoa 30 vuoden ajan. Jos pystyn pistämään sivuun 200 euroa kuussa 30 vuoden ajan ja saamaan rahalle keskimäärin 7% reaalituoton, I'll be there. Sikäli kun skenaarioosi voi luottaa, muuta eläkettä ei ole tiedossa, paitsi ehkä kuponkeina.

 
3:08 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Ei se niin mene, että talous kasvaa normaaliin tapaan 30 vuotta ja sitten yhtäkkiä paska iskee tuulettimeen. Ehei. Vaikeudet alkavat jo paljon ennemmin. Maailman öljyntuotannon arvellaan lähtevän pysyvään laskuun 2005-2010. Lasku on ensin vain muutamia prosentteja vuodessa. Ehkä vuosikymmenen aikana lasku kiihtyy lähemmäs kymmentä prosenttia. Maailman öljyntuotannolle käy suurin piirtein niin kuin Pohjanmeren tuotannolle on jo käynyt.

Koska öljyn kysyntä kasvaa koko ajan, hinnat nousevat nopeammin kuin pelkästä tarjonnan pienenemisestä voisi laskea.
Seurauksena on tietysti globaali stagflaatio eli tilanne, jossa talous on laskusuhdanteessa mutta hinnat nousevat. Koska öljyn tarjonta joustaa vähän, öljyn hinta muuttuu erittäin herkäksi suhdanteille ja poliittisille olosuhteille tuottajamaissa. On erittäin vaikea kuvitella, miten varsinkaan piensijoittaja voisi vaurastua tuollaisessa tilanteessa. Myyntivoittovero iskee kaikkiin transaktioihin, joten piensijoittaja joutuu kyllä voittamaan aikamoiset vastukset mikäli mielii "päihittää markkinat" noin komealla marginaalilla. Vaihtoehtoja kyllä pitkäaikaissijoittajalle on, kuten esimerkiksi korvaaviin energianlähteisiin tai yleensä energiaa säästävään teknologiaan sijoittaminen. Mutta kukapa osaa ennustaa oikein, mitkä yritykset menestyvät ja mitkä eivät.

Ei se nyt niin kauheaa voi olla, jos joutuisikin hankkimaan elantonsa ainakin osaksi maataloustöillä (esim. ruoasta osa omista puutarhaviljelmistä tai viljapalkalla heinätöistä). Tuskinpa itse haluaisin tappaa tai kuolla siltä välttyäkseni.

 
3:24 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Yksi olennainen ero 40- ja 50-lukujen vaihteeseen on myös se, että rakennuskanta on paljon suurempi mitä tuolloin aikoinaan. Kun väestö vähenee ja perhekoot pienenevät, jää monille perintönä velaton asunto. Vaikka osa asuntokannasta on tietenkin kaupungeissa, on elämä monelle siitä syystä helpompaa, ettei resursseja tarvitse uhrata talon rakentamiseen ja maksamiseen yhtä paljon mitä ennen. Nykyäänhän asumismenot muodostavat huomattavan osan kuukausimenoista.

 
8:07 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Aika paljon riippuu siitä miten paljon öljyn kysyntä joustaa tuotannon vähetessä. Voi olla että runsaastikin, jolloin on yli vuosikymmen aikaa tehdä asioille jotain. LPGtä on voinut tankata joissakin Euroopan maissa jo pitkään, miksei täälläkin.

Lyhyet korot ovat aina inflaatiota korkeampia, eli pääomaansa ei tarvitse hävittää. Yhtä markkinaa voi olla vaikeaa lyödä, mutta jos osaa valita oman markkinansa, voi pärjätä hyvin. Jos inflaatio nousee, voi ostaa velaksi kiinteistöjä ja rahoittaa lyhennykset pitkälti vuokratuloilla. Konstit on monet, turha pessimistisyys ei kannata.

 
4:12 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tässä erittäin hyvä artikkeli öljyntuotannosta. Julkaisuna the Bulletin of Atomic Scientists:

http://www.thebulletin.org/article.php?art_ofn=jf04cavallo

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu