sunnuntaina, maaliskuuta 06, 2005

Eilen iltapäivällä tuli BBC Worldilta dokumentti Länsi-Afrikan ns. väkivaltaiselta rannikolta, johon kuuluu sellaisia ihannevaltioita kuin Sierra Leone ja Norsunluurannikko. Eilisen ohjelman lopuksi vierailtiin Beninissä. Benin on entinen portugalilainen orjakauppasatama Togon ja Nigerian välissä. Toimittajan emäntänä toimi voodoo-papitar. Voodoo-papitar esitteli kotiseutuaan ja hänen johdollaan katsojat pääsivät seuraamaan voodoo-menoja. Seremoniassa uhrattiin vuohi. Ruumis syötiin, kun taas veri kuului hengille. Kuulemma 1990-luvun alussa oli uhrattu ihmisiäkin tässä seremoniassa. Käytiin myös paikallisilla markkinoilla. Myyntipöydät notkuivat jos jonkinlaisista kuolleista ja elävistä eksoottisista eläimistä, joista papitar poimi esiin muutaman, joita hän piti erityisin käyttökelpoisina kirouksien langettamieseen. Selvästikin oltiin lähellä neekeriyden pimeää ydintä.

Voodoo-papittaremme kertoi polveutuvansa osittain portugalilaisista orjanomistajista. Hyvää englantia puhuva (hän todennäköisesti osasi myös portugalia oman paikallisen äidinkielensä ja kenties jonkin naapurikielenkin lisäksi) voodoo-papitar piti orjakauppaan syyllisinä myös afrikkalaisia itseään, jotka kilvan möivät toisiaan eurooppalaisille. Beninissä orjakauppaa oli dokumentin mukaan vieläkin. Näytettiin paikallisille suunnattu valistusvideo, jossa ihmisiä varoiteltiin lähettämästä lapsia palkkatyöhön seudulla usein kiertelevien rekrytoijien houkuttelemina.

Minussa tämä dokumentti herätti ajatuksen, että mikään ei tee ihmisen sielulle parempaa kuin kunnon pakkanen, siis ilman lämpötila, joka on veden jäätymispistettä alempi ja pysyy sillä tasolla riittävän pitkään, mieluiten useita kuukausia vuodessa. Maailman jyrkin ja absoluuttisin mentaliteettien kontrasti on ihmisiä uhraavien, kirouksia langettavien ja lapsiaan orjiksi myyvien länsiafrikkalaisten ja Siperian evenkien välillä. Kun asutaan kodassa, jonka ulkopuolella lämpötila on -60 Celsius-astetta, ei kuluteta energiaa kirousten langettamiseen ja juonien punomiseen kanssaihmisten pään menoksi. Sellaiset tropiikin mielipuolisuudet ovat sääolosuhteiltaan täysin armottoman, harvaanasutun taigan asukkaan mielestä mahdollimman kaukana. Alla Rudnitskyn kuvaus evenkien kansanluonteesta:

I also always hated New Age zombies who walk around barefoot and idolize Native Americans for their harmonious views of nature. Their faux spiritualism and romanticizing of the noble savage strikes me as the worst possible humiliation that Native Americans could suffer. Not only did we exterminate them and give the survivors a few barren scrapes of land, but then some spoiled middle class brats had the gall to run around in moccasins and say to the alcoholic trailer trash remains, "Hey, you guys were, like, totally right and we were totally wrong."

Yet, in spite of that (or maybe because of it), I found myself completely convinced of the Yevenks' righteousness. Whereas Native American culture was destroyed and turned into kitsch, the Yevenks have managed to preserve their culture up till now and aren't showing any signs of caving.

The modern Yevenk bears little relation to the pictures of natives in anthropology textbooks and PBS specials, but the basic principles of Yevenk life in the taiga are still upheld. When they leave a campground, there is virtually nothing to show that people were living there. They kill whatever is necessary to survive and no more. In short, they see themselves as part of the taiga rather than separate and above it. They never leave camp without an axe and a box of matches and, with that, they can survive even a night without shelter or supplies.

The most admirable thing about Yevenk life, for me, was that they don't seem to have any drive to gain power. The Yevenks I lived with were not stupid - they know that Krapevin is robbing them blind - and yet they don't take action to help themselves. When I first heard about this, their passivity really pissed me off. How can they not want to seize control of their affairs so that assholes like him couldn't exploit them? It's as though it never occurred to them that a Yevenk could get an education, throw Krapevin out of office and make the kolkhoz honest.

But then I realized that if they started thinking like that, they'd be compromising the very thing that makes them so admirable. The amazing thing is that they've managed to reject power for so long. At the risk of sounding paternalistic, the best thing that could happen to them is that an honest Russian took the helm of the kolkhoz. Because it sucks that they're getting shafted, but not as much as if they stopped being themselves.

2 kommenttia:

11:43 ap. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

"Voodoo-papittaremme kertoi polveutuvansa osittain portugalilaisista orjanomistajista. Hyvää englantia puhuva (hän todennäköisesti osasi myös portugalia oman paikallisen äidinkielensä ja kenties jonkin naapurikielenkin lisäksi) voodoo-papitar piti orjakauppaan syyllisinä myös afrikkalaisia itseään, jotka kilvan möivät toisiaan eurooppalaisille."

Jep. Hochschild on kertonut tästä teoksessaan "Kuningas Leopoldin haamu". Kongo-joen suulla oli merkittävä, laaja afrikkalaisvaltio, jonka yhteiskuntarakenteet romahtivat portugalilaisten orjakauppaan. Orjakaupan avulla afrikkalaiset saivat himottua länsimaista tavaraa ja statusta, jolloin heillä ei ollut enää mitään syytä totella paikallista kuningasta.

Kuningas oli kääntynyt kristinuskoon ja opetellut portugalia, ja lähetteli kirjeitä Portugalin kuninkaalle vaatien tätä lopettamaan orjakaupan, kun kuninkaan omiakin perheenjäseniä oli lopulta alettu ryöstää ja myydä.

 
2:16 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Mielenkiintoista on, että ennen kolonialismia eurooppalaiset eivät suhtautuneet afrikkalaisiin rasistisesti. Käsitys afrikkalaisten rodullisesta alemmuudesta oli tyypillistä riiston oikeuttamisen retoriikkaa.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu