perjantaina, syyskuuta 23, 2005

Länsi-Euroopan talouskasvu on ollut hidasta ja Yhdysvaltain nopeaa. Jotkut tahot antavat kunnian USA:n nopeammasta talouskasvusta USA:n liberaalimmalle talousjärjestelmälle. Minä en usko, että erot markkinatalouden toimivuudessa selittävät eroa USA:n ja EU-15 -maiden talouskasvussa juuri ollenkaan. USA:n voimakkaampi kasvu perustuu selvästi hillittömään yksityisten kuluttajien ja julkisen sektorin velanottoon, jonka on mahdollistanut USA:n dollarin asema reservivaluuttana. Kummankin talousalueen globaalia kilpailukykyä rasittaa sama asia: lähes kaikki voidaan tehdä nykyään halvemmalla jossain muualla. Ei ole mitään syytä uskoa, etteikö myös kaikkein vaativin tutkimus- ja tuotekehitystyö olisi siirrettävissä yhä suuremmassa määrin alemman palkkatason maihin.

Vaikka Suomen huipputekniikkasektori onkin pärjännyt paremmin ja kansantalous kasvanut nopeammin kuin muun Länsi-Euroopan - paljolti siksi, että Suomen insinöörikunnan palkkataso on merkittävästi alempi kuin useimmissa länsieurooppalaisissa maissa puhumattakaan USA:sta ja Kanadasta - kilpailu luultavasti vain kiristyy tulevaisuudessa. Maailmalta löytyy varmasti tulevaisuudessa halvempaa työvoimaa myös suomalaisten nykyään hallitsemille kapeille erikoisaloille.

Kansakunnan lahjakkuusreservit ovat jo nyt erittäin kovalla koetuksella. Insinöörikoulutuksen paisuttaminen viime vuosikymmenellä osoitti rajat kiistattomasti. Suomesta nyt vain ei löydy niin paljon huippulahjakkaita ja motivoituneita nuoria kehittymään niin kovan tason ammattilaisiksi, että heille riittäisi kysyntää maailmanmarkkinoilla suomalaisella palkkatasolla siinä määrin kuin oli toivottu. Suomalaisten kannattaa silti kouluttautua, koska matalan osaamistason töissä kansainvälinen kilpailu on vielä kovempaa.

Toisaalta kehittyvissä maissa markkinatkin kasvavat nopeasti. Hankaluuksia tulee eniten siitä, että niiden kasvu on vientipainotteista. Jos esimerkiksi Kiinan valuutan arvo nousisi merkittävästi, sieltä saattaisi löytyä tulevaisuudessa riittävästi markkinoita jopa suomalaisella kustannustasolla tuotetuille tuotteille siitä yksinkertaisesta syystä, että aivan kaikkea kukaan ei ehdi eikä kykene tekemään. Suomalaisen elintarviketeollisuuden onni on, että Venäjällä suomalaisella ruoalla on jossain määrin statusarvoa, vaikka moni venäläinen vastaava elintarvike olisi maultaan parempi - esimerkiksi voi.

En siis usko, että millään liberalisoinneilla voidaan merkittävästi nopeuttaa Euroopan talouskasvua. Korkeintaan voidaan pahimpia rakennejäykkyyksiä purkamalla parantaa hieman teknologiasektorin kilpailukykyä ja ennen kaikkea luoda matalapalkkaisia palvelutöitä, joihin voidaan sijoittaa osa työttömistä.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu