keskiviikkona, lokakuuta 12, 2005

Palataanpa pitkästä aikaa spekulatiivisen maantieteen pariin.

Maailman vaikutusvaltaisimmat ja edistyneimmät sivilisaatiot ovat Egyptiä lukuun ottamatta kaikki kehittyneet Euraasian mantereella. Kyseessä ei liene pelkkä sattuma. Euraasia on toki isoin manner mutta se on myös ainoa, joka on itä-länsi -suunnassa paljon pidempi kuin pohjois-etelä -suunnassa. Siitä seuraa, että Euraasiassa on runsaasti samankaltaisilla ilmastovyöhykkeillä sijaitsevia alueita. Niinpä kunkin tyyppisiin ilmastoihin soveltuvia keksintöjä ja innovaatiota tehdään useissa kulttuureissa yhtä aikaa. Kilpailu pakottaa omaksumaan toisten keksinnöt nopeasti, koska muuten voi jäädä taloudellisesti ja sotilaallisesti jyrän alle.

Amerikan manner on epäedullisempi kulttuurievoluutiolle kuin Euraasia, koska siellä ei ole yli 10 000 km leveitä ilmastovyöhykkeitä. Vaikka se on hyvin pitkä ulottuen kaukaa pohjoisen napapiirin pohjoispuolelta 55. eteläiselle leveyspiirille asti, kaikilla Amerikan varhaisilla sivilisaatioilla on ollut verrattain harvoja naapurisivilisaatioita, joilta olisi ollut jotain oppimista. Sama vika Afrikassa, josta sitä paitsi suuri osa on Saharaa. Etelä-Afrikassakaan ei paljon lohdullisempia olosuhteita. Australia joutaa mappi-ö:hön heti kättelyssä.

Järjestelkäämme siis maamassat uudelleen sivilisaatioiden syntymiselle mahdollisimman otolliseen järjestykseen. Kaksi planeetan kiertävää rengasmaista mannerta kummallakin pallonpuoliskolla leveysasteiden 30 ja 60 välissä varmaankin palvelisivat tarkoitusta hyvin. 60 astetta kauempana päiväntasaajalta sijaitsevilla maamassoilla ei tässä konfiguraatiossa tee mitään, koska tropiikin lämpimät merivirrat eivät pääse lämmittämään mantereiden napojenpuolisia rannikoita. 60 leveyspiiri on aivan tarpeeksi pohjoisessa, jotta jääkausien aikainen mannerjää pääsee tunkeutumaan mantereille tarjoamaan reunojensa tuntumassa eläville tilaisuuden pakkosopeutua ankaran ilmaston edellyttämään yhteistyökykyyn ja näppäryyteen työkalujen keksimisessä ja käytössä. Tuo mentaliteetti on oikean maapallon asukkaista koillisaasialaisissa kaikkein pisimmälle kehittynyt. (Täysin englanninkielistyneillä ja amerikkalaistuneilla N:nnen polven amerikanjapanilaisilla, -korealaisilla ja -kiinalaisilla on murskaava yliedustus teknis-luonnontieteellisillä aloilla Pohjois- Amerikassa. He tekevät vähemmän rikoksia henkeä kohti kuin mikään muu ryhmä.)

Päiväntasaajan valtameri voidaan kylvää täyteen saaristoja ihan vain luonnon monimuotoisuuden vuoksi ja hillitsemään trooppisia hirmumyrskyjä. Tarvitaanhan niitä trooppisia maa-alueita toki myös apinoille asuma-alueeksi, koska täytyyhän nykyihmisen esi-isineen jossain kehittyä valmiiksi valtaamaan niitä kulttuurievoluution kannalta otollisempia alueita.

10 kommenttia:

8:31 ap. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Tarkentaisin ehdotusta: Rengasmaisten mantereiden rannikon olisi hyvä olla melko rikkonainen ja siellä voisi olla jopa sisämeriä, joiden ympärillä ja saaristoissa olisi luonnonvarojen keskittymiä. Merenkulkutaidon kehittyminen voisi muuten jäädä kovin vähäiseksi. Merenkulku vaaditaan tietynlaisen kulttuurin (löytöretkeily, jne.) kehittymiseksi.

Tällaiselle planeetalle pitäisi keksiä myös geologinen historia, joka määrittäisi raaka-aineiden jakautumisen. Sen pitäisi olla epätasainen, muttei liian. Ainakin metalleja pitäisi olla runsaasti myös helposti hyödynnettävässä muodossa, jotta metallinkäsittelytaito kehittyisi useassa paikassa yhtä aikaa.

Vuoristojen pitäisi sijaita siten, että olisi runsaasti puolustussodan kannalta ylivoimaisia sijoituspaikkoja kaupunkivaltioille, mutta myös sellaisia hedelmällisiä alueita, joilla valloitussotia olisi mahdollista käydä. Erilaiset jokisuistot ovat myös varhaisten sivistyskulttuurien kannalta aivan olennaisia.

Saharan kaltaista autiomaata pitäisi kuitenkin olla jossakin päin, ehkä niin, että sen ylittäminen on tarpeellista kauppareittien kannalta. Tietyt vaikeudet ovat olennaisia kehityksen kannalta.

 
9:03 ap. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tästä tullaan tähän hauskaan ajatukseen, että onko teollisen vallankumouksen toteutuminen uudelleen mahdollista.

Aikoinaan kun metalleja alettiin käyttää, oli malmiesiintymien pitoisuudet jopa 50%, jolloin niiden hyödyntäminen aivan alkeellisella teknologialla oli mahdollista. Nykyään tuotannossa olevien louhosten pitoisuudet ovat jopa alle prosenttia jota voidaan nykyteknologialla hyödyntää.

Nyt jos ajatellaan että teollinen yhteiskunta jostain syystä taantuisi takaisin kivikaudelle vaikka ydinsodan seurauksena, voisiko se enää nousta uudelleen pitkän ajan kuluttua? Metalliksi rikastettu malmi ruostuisi varsin nopeasti ruosteeksi ja katoaisi ympäristöön. Maassa ei olisi kuitenkaan enää sellaisia malmiesiintymiä joita voitaisiin hyödyntää ilman korkeaa teknologiaa, jolloin teollistumisen uudelleensynty ei enää olisi mahdollista.

 
12:31 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Tuossa päättelyssä on se vika, että metalliahan on mielettömiä määriä tällä hetkellä ympäriinsä. Jostain kaatopaikoiltahan löytyisi ruostumatonta terästä todella runsaasti vielä parinsadan vuoden päästä, samaten rakennusten raunioista, jne jne.

Jos kaikki ihmiskunnan käytössä oleva metalli kärrättäisiin ulkoavaruuteen, niin sitten tilanne olisi toinen.

 
2:08 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

No kuten tuossa aiemmassa kommentissani jo totesin, tähän sisältyi sellainen olettamus että ylöskaivettu teräs olisi jo ehtinyt ruostua. Ruostuneen teräksen uudelleenkäyttö ei kai ole aivan yksinkertainen prosessi (?).

Ruostumatonta terästä toki on, mutta onko sekään oikeasti ikuista ja varmaankin sen osuus on varsin pieni.

 
3:07 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Ööö... Ruoste on kai pääasiassa rautaoksidia ja -hydroksidia. En tiedä, missä suhteessa, mutta se tavallinen tapa tehdä rautaa, joka tunnettiin jo ties kuinka kauan sitten, tapahtuu juurikin rautaoksidin ja hiilen avulla riittävän kuumassa, 2*Fe2O3 + 3*C -> 4*Fe + 3*C02.

Hydroksidi kai hajoaa vielä aikaisemmin, mutta se voi tuottaa vetyä sun muuta vaarallista, en tiedä. Mutta jo luokkaa 1000ekr osattiin tehdä rautaa oksideistaan tuolla menetelmällä. Niin, että kyllä sillä ruosteella nyt aika pitkälle pärjäisi.

 
5:39 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Käytettiinköhän raudan ja teräksenvalmistuksessa aikoinaan kivihiiltä vai onnistuuko valmistus myös puuhiilellä?

 
6:53 ip. , Blogger Panu kirjoitti...

Kyllä ruoste on kolmenarvoisten rautayhdisteiden sekoitusta, siis ihan kelpo rautamalmia. Jo kemiaa harrastavana pikkupoikana, ennen kuin kierrätys vielä oli muotiaihe, minä keksin omasta päästäni, että "tulevaisuuden rautamalmi on ruoste".

 
12:07 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Joo, sekoitusta on, mutta sattuuko kukaan tietämään, onko tuo ruosteen seassa oleva hydroksidi ongelma? Ainakin thermiittireaktiolle se on haitallista, eikä ruostetta siksi voi käyttää tyypillisen rautaoksidi-alumiini-thermiitin valmistukseen, koska hydroksidista vapautuu vetyä reaktioon ja se aiheuttaa sitten roiskeita ja muuta ikävää.

 
12:08 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

 
12:14 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Kylläpäs nyt tulee sekoiltua. Pahotteluni.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu