maanantaina, lokakuuta 31, 2005

Toisinaan kuulee valitusta ns. aidattujen yhteisöjen saapumisesta Suomeen merkkinä jonkinlaisesta suuren maailman vitsausten saapumisesta. Minä taas olen päinvastoin sitä mieltä, että on sitä parempi mitä vaikeammaksi varastelu, ilkivalta ja öyhöttäminen kunnon ihmisten asuinalueilla tehdään. Ja on monin verroin taloudellisesti ja ekologisesti järkevämpää käyttää varkaudenestona hälytysjärjestelmiä, lukkoja ja aitoja kuin talojen rakentamista jonnekin korpeen niin kauas, että öyhöttäneistö ei jaksa tai osaa sinne.

Varasteluahan Suomessa on niin paljon, ettei poliisi lähtökohtaisestikaan tee enää asialle yhtään mitään. Automurtoon tms. syyllisten kiinnisaamisesta ei ole juuri toiveita ja rikosilmoituksen tekemisestä ei kai kukaan muuta odotakaan kuin todistusta vakuutusyhtiötä varten. Enpä siksi ihmettelekään, että kameravalvontaa, aitoja ja lukkoja lisätään. Minusta se on oikein hyvä asia.

19 kommenttia:

2:58 ip. , Blogger skientisti kirjoitti...

Olen itsekin juuri tuota mieltä. Olenkin myös aina ihmetellyt miksi jotkut sanovat, että jos poliiseja olisi enemmän, niin Suomi olisi poliisivaltio. En käsitä miten se liittyisi poliisien määrään.

 
3:05 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Asia ei ole ihan noin yksinkertainen.
On tietyissä tilanteissa mahdollista, että aitaaminen johtaa kokonaisrikollisuuden kasvuun [1], vaikka ilmeisesti ne tilanteet ovat poikkeuksellisia.

Teoreettisia malleja sille, miten rikollisuus käyttäytyy on itseasiassa tutkittu viimeaikoina [2].

En tiedä asiasta tarpeeksi, mutta on mielestäni melko suoraviivaisesti ajateltuna vaikuttaisi siltä, että valvonnan lisääntyminen joillain alueilla tosiaan vähentää rikollisuutta niillä nimenomaisilla alueilla. Substituutiovaikutuksen vuoksi rikolliset siirtyvät toisille alueille ainakin jossain määrin. Nettovaikutuksen pitäisi olla kokonaisuudessa negatiivinen.

Jos kuitenkin aidattu yhteisö synnyttää esimerkiksi rakennemuutoksen siten, että turvapalveluiden ja muiden sellaisten ostaminen yhteisölle tulee kalliiksi (turvapalvelut ovat teknologiaintensiivinen ala), tämä voi lisätä työttömyyttä muilla palvelualoilla. Työttömyys lisää yleensä rikollisuutta. Tämä ei ole mikään sumuverho sille moralisoinnille, että työpaikkojen säilyttäminen jotenkin olisi itseisarvo tässä tapauksessa.

Toinen asia, jota valvonta tai koettu valvonta, voi aiheuttaa on yleisen lainkuuliaisuuden vähenenminen. Ei-valvottu tila koetaan tällöin turvattomaksi, vaikka objektiivisesti ajatellen mitään ei olisi tapahtunut. Rikollinen ryhtyy todennäköisemmin tekoon kuin olisi ennen aitaamista. Tämäkään ei sisällä mitään moraalista ulottuvuutta siitä, että "on sillee niinku väärin, kun mä koen niinku olevani uhattu, kun noilla on aita", vaan ihan normaalia käyttäytymistä, esimerkiksi eläimillä ilmenee vähän vastaavaa.

Puhumattakaan siitä, että turvallisuus, ainakin kun se tapahtuu valvonnan muodossa, on (rajatusti tosin) ns. jakamaton hyödyke. Kun sitä jakamaan tulee lisää ihmisiä, se ei juuri lainkaan vähennä turvallisuutta. Aitaaminen muuttaa tämän jälleen kerran. Se tekee yksityistä siitä, mikä on ennen koettu julkiseksi.

Ns. globalisaatiokritiikissä usein puhutaan uusliberalismi-sitä, uusliberalismi-tätä. Tässä voidaan kuitenkin liittää aitaaminen osaksi laajempaa kokonaisuutta ilman turvautumista pölhövasemmistolaisten huonoon retoriikkaan. Tehokkuus on tärkeä asia, ja [1] toteaa suoraan, että aitaaminen tuhlaa resursseja.

[1] Helsley R.W.; Strange W.C.: Gated Communities and the Economic Geography of Crime, Journal of Urban Economics, Volume 46, Number 1, July 1999, pp. 80-105(26)

[2] Hun Lin Tao: The distribution of regional property crime and police deployment?The price of equality, The Annals of Regional Science, 2005

 
4:00 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Kausaalinen yhteys aitaamisen sun muun valvonnan ja työttömyyden välillä on paitsi lähtökohtaisesti virheellinen niin myös luultavasti aika heikko. Virheellinen se on siksi, että vartiointiliikkeen hälytyskeskuksessa päivystäminen on palvelutyötä siinä missä oopperalaulanta tms.

Valvonnan negatiivinen nettovaikutus ei kuulosta uskottavalta. Minusta näyttää täysin mahdolliselta ja jopa todennäköiseltä, että keskimäärin tehokkaammalla valvonnalla aikaansaatu korkeampi kiinnijäämisriski vähentäisi monenlaisten varkauksien ja ilkivallantekojen määrää. Jonkin verran se voisi myös edesauttaa korvausten perintää tekijöiltä tai heidän huoltajiltaan. Siitä seuraisi vakuutusmaksujen alentuminen.

Argumentissasi tuntuu olevan taustaoletuksena, että rikollisuuden määrä ei ole käytännössä lainkaan valvonnan funktio. Siis että valvonnan kiristäminen jollakin alueella vain siirtäisi saman rikollisuuden jonnekin muualle muiden riesaksi. Tuo ei kuulosta kovinkaan uskottavalta. Minä en esimerkiksi usko ensinkään, että öyhöttävä ja ilkivaltaan syyllistyvä hervantalainen nuoriso vaivautuisi lähtemään Messukylään hyppimään autojen päällä tai potkimaan roskalaatikoita, jos kameravalvonta johtaisi varmaan kiinnijäämiseen ja rahallisiin korvauksiin Hervannassa - saati sitten, että valvonnan tason nosto kaupunkitasolla johtaisi ilkivallan ja omaisuusrikosten määrän nousuun muissa kaupungeissa.

Valvonta lisää aina turvallisuutta riippumatta siitä kuinka moni valvonnalla aikaansaatua turvallisuutta on jakamassa. Valvontakameran kuvaama ilkivallantekijä, varas tms. jää aina todennäköisemmin kiinni kuin kuvaamatta jäänyt rikollinen täysin riippumatta siitä kuinka paljon valvotulla alueella liikkuu väkeä.

Argumentti, että aita tai valvontakamera yllyttäisi rikoksen tekemiseen kuulostaa täydeltä hölynpölyltä, jota en usko ilman vahvoja todisteita. Arkijärjen mukaan rötöksestä kiinnijäämisen riskin kasvattaminen vähentää rötöksiä. Kiinnijäämisen riskin kasvaminen myös parantaa mahdollisuuksia saada korvauksia rötöstelijöiltä sen sijaan, että kaikki menisi uhrin tai hänen vakuutusyhtiönsä piikkiin.

 
4:13 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Öö. Ei minun argumenttini ollut, että aitaaminen aiheuttaa työttömyyttä. Totesin, että turvallisuusala on tekniikkaintensiivistä ja siten vähemmän työllistävää kuin moni muu. Tämä ei ole mikään todellinen argumentti valvontaa vastaan, vaan voi selittää tuon antamani viitteen väitettä siitä, että aitaaminen voi lisätä työttömyyttä.

Aitaaminen lisää erottelua sosiaaliryhmien välillä ja vähentää näin kunnon ihmisten pitoisuutta yleisessä populaatiossa. Aitaaminen lisäksi vähentää julkisyhteisöjen panostusta aitaamattomien alueiden kunnossapitoon. Ns. kunnon ihmiset ovat hyödyllinen resurssi, jonka kasautuminen aidatuille alueille saattaa sen tehottomaan käyttöön.

Aitaaminen on osa sitä moralisoivaa puhetapaa, jota Kokkarinenkin harjoittaa, jonka mukaan "vakka kantensa valitsee", eli että öyhöttäjät kuuluukin pistää yhteen paikkaan, jossa ne ovat haitaksi muille. Sen pahempi niille, jotka öyhöttäjien keskelle jäävät, mutta hei, kaikkihan voivat aina muuttaa aidattuun yhteisöön, eikö niin?

No, mutta vakavissaan, ei, en ole niinkään aidattuja yhteisöjä vastaan kuin tuota nimenomaista perustelua. Jos jatketaan Kokkarisen suosikilla, eli graffiteilla, joista hän usein puhuu, kuinka niiden siivoaminen pois mahdollisimman pian johtaa yleisemminkin lainkuuliaisuuden lisääntymiseen ja kääntäen niidem jättäminen paikalleen johtaa kaikenlaisiin muunlaisiin laittomuuksiin.

 
4:44 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Tiedemies:

"Ns. kunnon ihmiset ovat hyödyllinen resurssi, jonka kasautuminen aidatuille alueille saattaa sen tehottomaan käyttöön."

Totta. Mitä hankalampi roskasakin on varastaa kunnon ihmisiltä, sitä tehottomammassa käytössä nämä "hyödylliset resurssit" ovat.

"Aitaaminen on osa sitä moralisoivaa puhetapaa, jota Kokkarinenkin harjoittaa, jonka mukaan "vakka kantensa valitsee", eli että öyhöttäjät kuuluukin pistää yhteen paikkaan, jossa ne ovat haitaksi muille."

Eli toisilleen eli juuri niille, jotka eniten ansaitsevatkin tulla öyhöttäjien haittaamiksi.

Moralisointi on muuten pahasti aliarvostettua. Paljon haitallisempaa on ajatella moraalittomien tekojen olevan ikäänkuin jokin luonnonvoima, jolle kukaan ei voi mitään.

"Sen pahempi niille, jotka öyhöttäjien keskelle jäävät, mutta hei, kaikkihan voivat aina muuttaa aidattuun yhteisöön, eikö niin?"

Ei välttämättä tarvitse muuttaa, koska aidat voidaan rakentaa jälkikäteen. Valvontaa voidaan ja pitää tehostaa myös öyhöttäjien asuinalueilla. Öyhöttäminen on tehtävä nykyistä paljon vaikeammaksi ja kannattamattomammaksi.

Kannatan muuten singaporelaistyylisiä kepitysrangaistuksia ilkivallantekijöille ja vähäisempiin omaisuusrikoksiin syyllistyneille.

 
12:15 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Argumentoinnissasi on kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että yksityinen valvonta on yksityistä ja siten hyödyttää vain niitä, jotka valvotulla alueella asuvat. Tämä asiantila ei ole ongelma, sinänsä, mutta se on ongelma argumentillesi, koska se, että joku ei valvotulla alueella asu, eivät vielä tee hänestä öyhöttäjää.

Moralistoinnista voi olla tai olla olematta hyötyä, mutta tässä(kin) tapauksessa se on vähän niinkuin rypistämistä siinä vaiheessa, kun paska on jo housussa. Eli aidatut yhteisöt edesauttavat sellaisen kulttuurin syntyä - itsekin sen tuossa myönnät - että on vain rikoksen uhrin oma vika, ettei asu valvotulla alueella ja on jo tästä syystä tavallaan itsekin rikollinen ja siinä mielessä ikäänkuin ansaitsee tulla uhriksi. Oikeastaan siis mitään rikosta ei sinänsä ole edes tapahtunut.

Kuten sanoin, minulla ei ole mitään aidattuja yhteisöjä vastaan sinänsä, vaan ainoastaan tätä ajattelutapaa.

Keppirangaistus voisi olla kyllä paikallaan. Samalla voisi vaikka säätää keppirangaistuksen huonosta koulumenestyksestä ja palauttaa muutenkin oikeuden ruumiilliseen kuritukseen. Tai sitten ei.

 
1:02 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

"Argumentoinnissasi on kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että yksityinen valvonta on yksityistä ja siten hyödyttää vain niitä, jotka valvotulla alueella asuvat. Tämä asiantila ei ole ongelma, sinänsä, mutta se on ongelma argumentillesi, koska se, että joku ei valvotulla alueella asu, eivät vielä tee hänestä öyhöttäjää."

Ei tietenkään tee. Entä sitten?

"Moralistoinnista voi olla tai olla olematta hyötyä, mutta tässä(kin) tapauksessa se on vähän niinkuin rypistämistä siinä vaiheessa, kun paska on jo housussa. Eli aidatut yhteisöt edesauttavat sellaisen kulttuurin syntyä - itsekin sen tuossa myönnät - että on vain rikoksen uhrin oma vika, ettei asu valvotulla alueella ja on jo tästä syystä tavallaan itsekin rikollinen ja siinä mielessä ikäänkuin ansaitsee tulla uhriksi. Oikeastaan siis mitään rikosta ei sinänsä ole edes tapahtunut."

Kaltevan pinnan argumentti.

Minä olen ehdottanut valvonnan lisäämistä myös öyhöttäneistön asuinalueilla (vaikka julkisilla varoilla).

"Kuten sanoin, minulla ei ole mitään aidattuja yhteisöjä vastaan sinänsä, vaan ainoastaan tätä ajattelutapaa."

On aivan selvää, ettei ole hyvä asia, jos valvonnan puutteen takia jotkut asuinalueet saavat kehittyä niihin keskittynen öyhöttäneistön takia rikollisuuden pesäkkeiksi.

"Keppirangaistus voisi olla kyllä paikallaan. Samalla voisi vaikka säätää keppirangaistuksen huonosta koulumenestyksestä ja palauttaa muutenkin oikeuden ruumiilliseen kuritukseen. Tai sitten ei."

Miksi ihmeessä haluat sitoa nuo kolme asiaa yhteen? Mitä ihmettä huonosta koulumenestyksestä rankaiseminen kuuluu ilkivallantekijöiden kepittämiseen?

Minusta nuorisoöyhöttäjien ja muiden ilkivallantekijöiden kepittäminen ja automaattinen valvonta kiinnijäämisen todennäköisyyden maksimoimiseksi toimisivat tehokkaana pelotteena.

 
9:39 ip. , Blogger Timo kirjoitti...

Kaltevan pinnan argumentteja ei voi yhteiskunnallisessa keskustelussa kategosriseksi sivuuttaa, jos yhteiskunta ymmärretään dynaamiseksi systeemiksi, jossa muutokset tapahtuvat "kaltevia pintoja" pitkin. Markku, yhteiskuntamalli, johon tukeudut, vaikutta kovin suljetulta ja staattiselta - suljetummalta ja staattisemmalta kuin mitä meidän liberaalissa perinteessämme on pidetty toivottavana.

On paljon helpompi siteutua siihen, että keppirangaistusta ei käytetä, piste, kuin siihen, että sitä käytetään vain tiettyihin tapauksiin eli henkilöihin, joita ihanneyhteiskunnassasi näin ollen - ilmeisen fasistisesti - kohdeltaisiin jonkinlaisina hylkiöinä.

 
11:31 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

"Markku, yhteiskuntamalli, johon tukeudut, vaikutta kovin suljetulta ja staattiselta - suljetummalta ja staattisemmalta kuin mitä meidän liberaalissa perinteessämme on pidetty toivottavana."

Paljon hienoja sanoja.

"On paljon helpompi siteutua siihen, että keppirangaistusta ei käytetä, piste, kuin siihen, että sitä käytetään vain tiettyihin tapauksiin eli henkilöihin, joita ihanneyhteiskunnassasi näin ollen - ilmeisen fasistisesti - kohdeltaisiin jonkinlaisina hylkiöinä."

Keksit omasta päästäsi, että lakitekstiä, jonka mukaan kepitysrangaistuksia sovellettaisiin tiettyihin henkilöihin tai ryhmiin. Ehdotan sitä, että tietyistä rikosnimikkeistä määrättäisiin rangaistuksesi kepitys.

Tuo hylkiöargumentti on muuten aika mielenkiintoinen. Onko vankilaan sulkeminenkin sinusta "hylkiönä kohtelemista"?

 
10:54 ip. , Blogger Timo kirjoitti...

Pahoittelen jyrkkiä sananvalintoja. Rangaistuksen luonteella ON merkitystä. Ruumiilliset rangaistukset ovat leimaavia ja häpäiseviä, mikä minusta tarkoittaa, että niiden kohteet mielletään efektiivisesti hylkiöiksi. Ne merkitsevät väistämättä kostonhimon, sadismin ja provokatiivisten ainesten (on muistettava, että mm. ilkivallan raja on häilyvä) hiipimistä rangaistusjärjestelmään ja nimenomaan sen julkikuvaan. Hämmästyttää, miten huolettomasti suhtaudut näihin asioihin.

 
2:00 ip. , Blogger Panu kirjoitti...

Kyllä minusta kouluissa voitaisiin soveltaa ruumiillisia rangaistuksia, koska lapsi on älytön eikä muuta ymmärrä. Liberaaliset yhteiskunnalliset uudistukset oli tarkoitettu nimenomaan sellaisille ihmisille, jotka on koulussa kunniakkaiksi kuritettu. Oli typerää ruveta siirtämään niitä kouluihin.Ainakin koulukiusaamisesta olisi täysin kohtuullista rangaista raipalla. Nykyään sadismin harjoittaminen aikuisten kesken on sallittua ja hyväksyttyä, joten on turha pelätä, että opettaja olisi seksuaalisesti patoutunut sadisti, joka käyttäisi oikeuttaan väärin.

 
1:02 ap. , Blogger Timo kirjoitti...

Seksuaalisesti vapautunut sadisti siis käyttäisi oikeuttaan oikein? (Hmm, eräs nyyssipersoona muistuu mieleen.)

 
5:32 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Raipparangaistuksen täytäntöönpano ja määrääminen koulussa voisi olla eri henkilöiden tehtävä.

Timon näkemys ruumiillisen rangaistuksen erityisluonteesta on sikäli outo, että en kykene ymmärtämään miksi vankeusrangaistus ja raippa olisivat jotenkin vähemmän "hylkiöksi leimaavia".

Nykytodellisuus koulussa on, että rangaistusmenettelyjä on kevennetty aivan liikaa. Mielikuvat jostain 50-luvun sadistisen ankarista opettajista ovat niin kaukana todellisuudesta kuin voi vain olla. Nykypennut ovat kurittomia ja häpeämättömiä. Koska opettajilla ei juuri ole tehokkaita keinoja rangaista, on seurannut työskentelyrauhan menetys sekä oppilaiden enemmistölle että opettajille, jotka joutuvat kuuntelemaan töissään jatkuvaa haistattelua ja häiriköintiä.

 
6:06 ip. , Blogger Timo kirjoitti...

Millainen olisi mielestäsi se työskentelyrauhan vähimmäistaso, jonka saavuttamiseksi olisit valmis soveltamaan myös tällaisia äärimmäisiä keinoja?

 
10:46 ap. , Blogger Markku kirjoitti...

Olen tyytyväinen, jos raipalla saadaan loppumaan päänaukominen opettajille ja väkivalta toisia oppilaita kohtaan.

 
5:22 ip. , Blogger Timo kirjoitti...

Minä esimerkiksi auoin päätäni opettajalle, koska tiesin paremmin.

 
5:31 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Latelitko törkeyksiä opettajillesi päin naamaa? Metelöitkö jatkuvaluonteisesti tunnilla niin äänekkäästi, että opetuksen kuunteleminen vaikeutui merkittävästi muille oppilaille?

 
5:56 ip. , Blogger Timo kirjoitti...

En, mutta onnistuin toisinaan suututtamaan opettajan nenäkkyydelläni, jolla en tarkoittanut pahaa.

 
12:26 ip. , Anonymous Aapo Kyrölä kirjoitti...

Haluaisin esittää joitakin argumentteja "aidattuja yhteisöjä" vastaan.

On mielestäni selvää että tehostettu vartiointi ja yhteisöjen eristäminen on kallista, joten siihen on varaa ainoastaan ylemmällä keskiluokalla.

Suurin ongelma tällaisessa asuinalueiden erottelussa on mielestäni siitä mitä todennäköisimmin seuraava diskriminointi. Alueelle pyrkivät tai sillä liikkuvat "epäilyttävän näköiset" henkilöt, joiksi blogin kirjoittajan tavalla ajattelevat ihmiset laskisivat ainakin tummahipiäiset, joutuisivat aktiivisen epäluulon kohteiksi (esim. vartijat tulisivat kyselemään että mitäs täällä teet). Tämä heikentäisi entisestään ulkomaalaisten näköisen sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, nimenomaan henkisesti. Sama kohtelu kohdistuisi varmaan siihen pankinjohtajaperheen hippipoikaan joka palaa resuisissa vaatteissa yöllä kotiin. Minä ainakin haluan liikkua vapaasti, riippumatta siitä kuinka kunnolliselta näytän.

Aidattujen yhteisöjen syntyminen johtaisi myös siihen että niiden ulkopuolinen maailma tulisi turvattommammaksi, ainakin psykologisesti. Tämä taas vaikuttaisi suoraan siihen miten hyvältä Suomessa tuntuu asua. Hyvinvointi laskisi. Kärjistettynä esimerkkinä, tämä on nimenomaan sitä todellisuutta mitä monissa Etelä-Amerikan suurkaupungeissa eletään.

Lisäksi luulen että nyt liioitellaan ns. katurikollisuuden ongelmia. Eiköhän Suomessa ne suurimmat ongelmat ole kuitenkin lähipiirissä: perheväkivalta, nykäs-tyyliset känniriidat jne. Niitä aidattujen alueiden kehittäminen ei vähennä, ehkä jopa pahentaa kun yhteisöt koteloituvat?

ps. rangaistusten pelon vaikutus rikollisuuteen ei ole noin suoraviivaista. USA:ssa on tiukat tuomiot ja paljon turvattomampaa kuin täällä. Toki joku raja on: jos rangaistukset ovat sietämättömän kovia, ei niitä varmaan enää uskalleta juuri tehdä. Mutta monella meistä on huonot hetkensä, virheitäkin pitäisi saada tehdä joutumatta siitä loppuelämäänsä kärsimään.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu