perjantaina, marraskuuta 11, 2005

Aiemmin oli puhetta siitä, että omega-3 ja omega-6 -rasvahappojen vinoutunut suhde tyypillisessä länsimaisessa ruokavaliossa saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmien lisääntymistä väestössä. Sittemmin kuulin Kansanterveystieteen laitoksen tutkijoiden selvittäneen omega-3 asiaa väestötutkimuksin ja saaneen selville seuraavaa:
Department of Mental Health and Alcohol Research, National Public Health Institute, Helsinki, Finland. reeta.hakkarainen@ktl.fi

BACKGROUND: We studied food consumption and nutrient intake in subjects with depressed mood, anxiety and insomnia as indices of compromised mental wellbeing. METHODS: The study population consisted of 29,133 male smokers aged 50 to 69 years who entered the Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study in 1985-1988. This was a placebo-controlled trial to test whether supplementation with alpha-tocopherol or beta-carotene prevents lung cancer. At baseline 27,111 men completed a diet history questionnaire from which food and alcohol consumption and nutrient intake were calculated. The questionnaire on background and medical history included three symptoms on mental wellbeing, anxiety, depression and insomnia experienced in the past four months. RESULTS: Energy intake was higher in men who reported anxiety or depressed mood, and those reporting any such symptoms consumed more alcohol. Subjects reporting anxiety or depressed mood had higher intake of omega-3 fatty acids and omega-6 fatty acids. CONCLUSIONS: Our findings conflict with the previous reports of beneficial effects of omega-3 fatty acids on mood.
Tuossa sanotaan, että itseään ahdistuneiksi tai masentuneiksi kuvaavat saivat ravinnosta enemmän sekä omega-3 että omega-6 -rasvahappoja. Tuolla perusteella ei ensinnäkään voida kumota omega-3 -rasvahappojen suotuisaa vaikutusta, koska kaikkia olennaisia asiaan vaikuttavia tekijöitä ei ole kontrolloitu, ja toiseksi tutkimuksella ei ole mitään tekemistä sen hypoteesin kanssa, että nimenomaan omega-3 ja omega-6 rasvahappojen saannin suhteellisilla osuuksilla on merkitystä (en tiedä oliko tarkoituskaan). Joka tapauksessa tuo raportti ei ole esimerkki kovinkaan tasokkaasta yrityksestä kumota mitään hypoteesia.

Lähde: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=15363099&dopt=Abstract

9 kommenttia:

12:58 ip. , Blogger christer sundqvist kirjoitti...

Nyt tulee rohkea väite: Kansanterveyslaitoksen tutkijat ovat kadottaneet kosketuksen aitoon potilasaineistoon ja sen takia olisi ehkä (sanon todellakin ehkä) parempi jos n-3- ja n-6-rasvahappotutkimuksia tehtäisiin ennakkoluulottomasti esim. yhteistyössä tohtori Matti Tolosen kanssa. En ole tohtori Tolosen maksama mainosagentti! Totean vain sen minkä olen havainnut käydessäni läpi ravintotieteellistä aineistoa. Olen pahoillani, jos tämä mielipiteeni johtaa kommenttiosastosi täyttymiseen törkeistä viesteistä ja vihjailuista suuntaan taikka toiseen. Se vaara on nimittäin olemassa, kokemusta on!

 
1:41 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Minusta kaikenlaisen reaalielämää koskevan tilastollisen tutkimuksen perusongelma on, että kunnollista dataa on hirvittävän niukasti. Suorastaan itkettää nähdä kuinka mielenkiintoisiin kysymyksiin jäävät vastaukset saamatta, koska dataa on niin niukasti. Tehdään isoihin, asianmukaisilla otantamenetelmillä koottuihin aineistoihin perustuvia tutkimuksia muutamasta asiasta kerrallaan.

Nykyinen surkea tilanne todennäköisesti onneksi jää historiaan, kunhan automaattinen fysiologinen ja biokemiallinen tiedonkeruuteknologia saadaan kunnolla tuotteistetuksi ja markkinointua suurelle yleisölle. Ajattelepa mikä tutkijan paratiisi olisi maailma, jossa iso osa terveydestään kiinnostuneesta väestöstä kantaisi kehossaan täysin huomaamattomia ja kehon toimintaa millään tavoin häiritsemättömiä, yhtä aikaa tuhansia suureita mittaavia sensoreita ja mittauslaitteita, joiden keräämä data olisi mahdollista kerätä automaattisesti tietokoneelle. Tämä data saataisiin väestötutkimuskäyttöön kutsumalla otos ihmisiä tutkimukseen ja pyytämällä heiltä tarvittavaa aineistoa. Nykyiseen verrattuna silloin olisi naurettavan halpaa ja helppoa tehdä epidemiologisia tutkimuksia.

 
2:19 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kyseinen tutkimus oli alunperin suunniteltu muuhun tarkoitukseen. Aineistosta on sitten jälkikäteen katsottu kaikenlaista muutakin kiinnostavaa. Sivutuloksiin tulee suhtautua varauksellisemmin kuin päätuloksiin.

 
2:51 ip. , Blogger christer sundqvist kirjoitti...

Kaksoissokkotutkimukset kertonevat kuitenkin jonkinlaisen osatotuuden tutkittavasta aiheesta. Luulisin, että rasvahappoteorioiden suhteen on sellainen tutkimuksellinen ongelma, että jokainen uusi löydös synnyttää uusia kysymyksiä, johon ehkä tarvittaisiin oikein mammuttimaisen suuri seurantatutkimus, joka sitten taas johtaa uusiin kysymyksiin. Kuvaamasi sensorit ja mittauslaitteet eivät vielä ole arkipäivää ja epäilen onko niistä aidosti mitään hyötyä. Hyvää jatkoa!

 
3:08 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Ettäkö ihmisten kehoissaan kantamasta tuhansia suureita kaiken aikaan mittaavasta, täysin haitattomasta herkästä (nanoteknisestä) laitteistosta ei olisi mitään hyötyä???

Yritä kuvitella millaisen määrän mittausdataa fysiologisista ja biokemiallisista prosesseista ne voisivat tuottaa väestö- ja yksilötasolla.

Pidän sataprosenttisen varmana, että sitten kun niitä pystytään tuottamaan riittävän halvalla, ne yleistyvät aspiriinin tavoin koko väestöön. Siihen toki menee aikaa varmaan useita vuosikymmeniä.

 
3:56 ip. , Blogger christer sundqvist kirjoitti...

Minun tietokoneessani on koko ajan käynnissä kaikenlaisia mittausprojekteja. Auttaisikohan yhtään, jos esimerkiksi prosessorin lämpötilaa seuraava hilavitkutin keräisi tietoja siitä miten voisin naputella näppäimistöä optimaalisella vauhdilla kohottamatta prosessorin lämpötilaa liikaa?
Minusta tuntuu (en todellakaan tiedä!), että mitattavasta tiedosta armaassa kehossamme ei löytyisi tarpeeksi hyödyllistä dataa, olkoon se nanotekninen härveli vaikka kuinka kyvykäs dataa keräämään. Tieto lisää tuskaa. Toivottavasti olen väärässä. Relevanttia dataa janoan ehkä enemmän kuin voit kuvitellakaan. Olisi niin tavattoman kiva tietää mitä esim. purkista napattu E-vitamiini tekee solukalvoille ja onko pillerinä nautittu E-vitamiini tehokkaampi kuin ravinnosta saatu vastaava vitamiini. Jos tähän vielä sitten lisätään sellaisia vaikeasti kontrolloitavia vaikuttavia tekijöitä kuten esim. tupakointi, lenkkeily, bulimia, anopin vierailu, sähköpostiin vastaaminen jne. niin mitä se nanotekninen laite sitten oikeasti mittaakaan, anopin vierailun verisuonia kovettavia tekijöitä vai sitä itseänsä E-vitamiiniefektiä.
Anteeksi jos olen ihan pihalla! Ei olisi ihan ensimmäinen kerta.

 
5:25 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Mikään ei toki estä valitsemasta mitattavaksi relevantteina pidettyjä suureita.

 
5:31 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Katsopas Christer tätä: kannettava EKG sydänpotilaille .

Eikö olisi kätevää, jos tuollaiset mittarit saataisiin mahtumaan kehon sisään? Voisinpa kuvitella, että urheilijatkin mielellään seuraisivat monia fysiologisia toimintojaan non-stop.

 
2:29 ip. , Blogger christer sundqvist kirjoitti...

Luin EKG-laitejutun läpi. Aika huikea laite! Kaikenlainen sählääminen seminaarien vetämisineen tuolla Pajulahdessa on vienyt aikani. Yritän muistaa palata blogisi pariin myöhemmin tällä viikolla. Kirjoitat mielenkiintoisista asioista!

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu