keskiviikkona, marraskuuta 30, 2005

Kas tässä tietoa ydinenergian energiapanos-tuotos -suhteesta . Ydinenergian kokonais-EROEI:n laitoksen elinkaaren yli polttoainekierron kaikki vaiheet sekä laitoksen purkaminen huomioon ottaen keskiarvo sentrifugirikastuksella näyttäisi olevan 50 (taulukko 2). Se on niin tolkuttoman iso luku, että uraaniesiintymät saavat köyhtyä melko lailla ennenkuin tarvitsee kantaa minkäänlaista huolta ydinpolttoaineen riittävyydestä. Uraanikaivostoiminnan osuus nykyisen ydinenergiantuotannon energiapanoksesta on 10 prosentin suuruusluokassa. Jos mahdollisuus jälleenkäsittelyyn ja hyötämiseen otettaisiin lukuun, EROEI olisi vielä paljon parempi.

Ennenkuin menette kehumaan Osmo Soininvaaraa "fiksuksi vihreäksi", niin muistakaa, että hänkin on vastustanut ydinvoimaa mm. uraanin riittämättömyyteen vedoten.

13 kommenttia:

1:23 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Suuri osa uraanin rikastamisesta taitaa tapahtua vielä kaasudiffuusio(?)-menetelmällä joka kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa mitä sentrifuugilla tehty rikastus. Eräs mielenkiintoinen reaktorityyppi on myös Kanadassa käytössä oleva CANDU-reaktori jossa polttoaineena käytetään rikastamatonta luonnonuraania.

 
1:48 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Tuon ylläsiteeratun paperin mukaan ydinenergian EROEI putoaa jonnekin 15-20:n tienoille, kun käytetään diffuusiota.

Joo, CANDU on olemassa. Ihan tavallisissa kevytvesireaktoreissakin on koko ajan onnistuttu puristamaan polttoaine-elementeistä energiaa ulos yhä suuremmalla hyötusuhteella (high burnup rate).

 
10:24 ap. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihan turhaan sinä energia-asioista huolta kannat. IEA on julkaissut näihinkin ongelmiin jo ratkaisun:

http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id22746.html

 
11:19 ap. , Blogger Markku kirjoitti...

IAEA on ei ole ratkaissut mistä saadaan halvalla energiaa vedyn tuottamiseen. Onneksi ydinvoimalla se onnistuu. Ydinovoimaa kuitenkin vastustetaan poliittisilla perusteilla, joten sen puolesta on syytä puhua.

 
2:52 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kannattaako uraaniin sijoittaa? Esim. Uranium Participation fund:

http://www.uraniumparticipation.com

Voisi olla hyvä 5+ vuoden tähtäimellä. Kulta on muuten bullannut kivasti siitä kuin viimeksi asiasta jauhettiin (toivottavasti olette junassa), tekisi mieli hajauttaa myös hopeaan Central Fund of Canadan kautta.

Jotenkin tuntuu siltä että commodityissä olisi enemmän ideaa kuin osakeindekseissä lähivuosina, what do you think?

 
9:30 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Jos commodityt kiinostaa, niin Frankfurtin pörssissä käydään kauppaa commodity-etf:llä. Lisää infoa löytyy kun laittaa googleen hakusanaksi "EasyETF GSCI".

 
2:02 ap. , Blogger Matti kirjoitti...

Käsittääkseni ydinvoimaa ei kuitenkaan ole saatu oikein missään rakennettua siten, että se olisi markkinavetoisesti kannattavaa. Markun väite siitä, että ydinvoimaa vastustetaan poliittisin perustein on puolitotuus. Ydinvoimaa on aina rakennettu poliittisin perustein, eli valtio on luotottanut rajusti ja myöntänyt kaikenlaisia helpotuksia ja ottanut jäteongelman (tulevaisuudessa) itselleen. Siksi itäblokin maat ovat olleet ydinvoiman kultamaita.

 
6:20 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Ainakaan Suomessa jätteiden käsittelyä ei maksa valtio vaan se sisältyy ydinvoimalaitoksen myymään sähkön hintaan. Näin on käsittääkseni myös Ruotsissa. Luultavasti niin on myös muissa länsimaissa.

Ydinvoimaa vastustetaan voimakkaasti poliittisilla perusteilla, mistä aiheutuu riskejä ydinvoimaan sijoittaville yksityisille sijoittajille. Voimme olla kuitenkin varmoja, että fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu poistaa turhanpäiväisen poliittisen vastustuksen ja tekee ydinvoimasta hyvin kannattavan sijoituskohteen.

On myös mielenkiintoista pohtia sitäkin, että ydinvoima on kaikista energiantuotantomuodoista ylivoimaisesti tiukimmin valvottu ja tarkimmin pakotettu maksamaan itse omat ulkoishaittansa. Samaa ei voi sanoa fossiilisista polttoaineista.

Ja kannattaa muistaa, että risujenpoltto tai sokeripohjainen etanoli ei ole termodynaamisesti kannattavaa muualla kuin Brasilian kaltaisissa harvaanasuituissa maissa. Biodiesel EU:ssa tai maissietanoli USA:ssa eivät ole samasta syytä mitään muuta kuin maatalouspolitiikkaa, jossa dieseliä (viljely, kuljetus) palaa laskemattomia määriä.

 
8:05 ip. , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Iso-Britanniassa on tällä hetkellä alettu tajuamaan millainen energiakriisi sinne on lähivuosina tulossa Pohjanmeren kaasun ehtymisen takia. Käytännössä ainoat vaihtoehdot jolla britit voivat selviytyä on palata hiilenpolttoon ja avata suljetut hiilikaivokset tai rakentaa lisää ydinvoimaa. Veikkaan jälkimmäistä koska lisääntyvät hiilidiosidipäästöt eivät varmaankaan innosta. Eli Arevaan vain rahaa kiinni. :)

Sinänsä on kyllä mielenkiintoista miksi briteissä havahduttiin asiaan vasta nyt, vaikka tuotantoluvut ovat laskeneet jo vuodesta 1999 lähtien. Luin tuossa IEA:n jotain raporttia vuodelta 2001, jossa ei lainkaan tiedostettu vuoden 1999 tuotantohuippua vaan oletettiin tuotannon jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen normaalina. Eli joko raportin kirjoittajat ovat olleet aivan pihalla tai sitten takana on jotain politikointia.

 
1:04 ap. , Blogger Markku kirjoitti...

Pitäisi olla: "... Brasilian kaltaisissa harvaanasuituissa trooppisissa maissa". Harvaanasutuissa siksi, että etanolia riittää vientiinkin ja trooppisissa siksi, että homma tuottaisi energiavoittoa.

 
4:38 ip. , Blogger Antero Kälvä kirjoitti...

"Ja kannattaa muistaa, että risujenpoltto tai sokeripohjainen etanoli ei ole termodynaamisesti kannattavaa muualla kuin Brasilian kaltaisissa harvaanasuituissa maissa"

Laskeskelin että Suomessa kasvatetun ruokohelven/ruokohelpin EROEI olisi n. 4,5 eli kyllä sen polttaminen saattaa tulla kannattavaksi jos energian hinta nousee.

 
10:59 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Antero, perustuiko laskelmasi ruokohelpin lämpöarvoon? Paljonko sitä voitaisiin kasvattaa Suomessa?

 
3:48 ap. , Blogger Antero Kälvä kirjoitti...

Yleisimmin esiintyvä luku ruokohelpin lämpöarvolle on 4,5 MWh/tonni ja hehtaarilta tulee 7 tonnia satoa.

Maatalouden kokonaisenergiankulutus 2001 oli 1,47 Mtoe, lähde:
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts89.pdf
Tässä pitäisi olla mukana kaikki mahdollinen maataloudessa suoraan ja epäsuorasti käytetty energia.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 Suomessa oli 2,2 miljoonaa hehtaaria peltoa viljelyksessä:
http://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html
2001 viljeltyä peltoalaa ei tuossa ole, mutta sitä oli todnäk. enemmän.

Jos ruokohelpin viljely vie saman verran energiaa per hehtaari kuin maatalous keskimäärin, niin sen energiatuottosuhteeksi saadaan näillä arvoilla 4,26 (käytin ylempänä vähän suurempaa lämpöarvoa).

Kuljetuksen energiakustannukset ovat ehkä jotain prosentin luokkaa ruokohelpin lämpöarvosta, jos niitä ei sisälly jo riittävästi tuohon maatalouden energiankulutusarvioon.

Tässä
http://www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2000/2000_5/nielur~1.doc
MMM:n tilaamassa selvityksessä sanotaan peltobiomassasta: "Realistinen energiapotentiaali on 0,4-0,5 Mtoe, joka vastaa 170 000-220 000 hehtaarin viljelyä (Järvenpää ja Maunu 1994)."

Tuo 0,4 Mtoe = 531 MWa olisi 7% rakennusten lämmitykseen v. 2004 käytetystä energiasta.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu