perjantaina, marraskuuta 11, 2005

Aiemmin oli puhetta siitä, että omega-3 ja omega-6 -rasvahappojen vinoutunut suhde tyypillisessä länsimaisessa ruokavaliossa saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmien lisääntymistä väestössä. Sittemmin kuulin Kansanterveystieteen laitoksen tutkijoiden selvittäneen omega-3 asiaa väestötutkimuksin ja saaneen selville seuraavaa:
Department of Mental Health and Alcohol Research, National Public Health Institute, Helsinki, Finland. reeta.hakkarainen@ktl.fi

BACKGROUND: We studied food consumption and nutrient intake in subjects with depressed mood, anxiety and insomnia as indices of compromised mental wellbeing. METHODS: The study population consisted of 29,133 male smokers aged 50 to 69 years who entered the Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study in 1985-1988. This was a placebo-controlled trial to test whether supplementation with alpha-tocopherol or beta-carotene prevents lung cancer. At baseline 27,111 men completed a diet history questionnaire from which food and alcohol consumption and nutrient intake were calculated. The questionnaire on background and medical history included three symptoms on mental wellbeing, anxiety, depression and insomnia experienced in the past four months. RESULTS: Energy intake was higher in men who reported anxiety or depressed mood, and those reporting any such symptoms consumed more alcohol. Subjects reporting anxiety or depressed mood had higher intake of omega-3 fatty acids and omega-6 fatty acids. CONCLUSIONS: Our findings conflict with the previous reports of beneficial effects of omega-3 fatty acids on mood.
Tuossa sanotaan, että itseään ahdistuneiksi tai masentuneiksi kuvaavat saivat ravinnosta enemmän sekä omega-3 että omega-6 -rasvahappoja. Tuolla perusteella ei ensinnäkään voida kumota omega-3 -rasvahappojen suotuisaa vaikutusta, koska kaikkia olennaisia asiaan vaikuttavia tekijöitä ei ole kontrolloitu, ja toiseksi tutkimuksella ei ole mitään tekemistä sen hypoteesin kanssa, että nimenomaan omega-3 ja omega-6 rasvahappojen saannin suhteellisilla osuuksilla on merkitystä (en tiedä oliko tarkoituskaan). Joka tapauksessa tuo raportti ei ole esimerkki kovinkaan tasokkaasta yrityksestä kumota mitään hypoteesia.

Lähde: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=15363099&dopt=Abstract

Linjasin kommenttiosastolla muutama päivä sitten mielestäni hyvää siirtolaispolitiikkaa. Tarkennetaan sitä sen verran, että yhdyn Ilkan ehdotukseen siltä osin, että Lähi-Idän tai Afrikan muslimimaista voitaisiin ottaa siirtolaisiksi tai pakolaisiksi naisia muttei ainuttakaan miestä. Samantien porttikiellon voisi tietysti antaa kaikille muillekin miehille, joiden kulttuuriin kuuluu jyrkästi nykyaikaisen liberaalien arvojen kanssa ristiriidassa oleva naisten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen "kunnia"murhineen kaikkineen. Tuota paskasakkia ei pidä Eurooppaan päästää. Hehän kyllä mielellään kyntävät meidän peltojamme niin sanoakseni mutta vartioivat omiaan puukoin ja puntarein. Heille ei selvästikään kelpaa meidän yhteiskuntajärjestyksemme ja lakimme, joten pysykööt poissa.

torstaina, marraskuuta 10, 2005

Reducing Inflammation with Diet and Supplements: The Story of Eicosanoid Inhibition

keskiviikkona, marraskuuta 09, 2005

Kannatan muuten nuorten miesten ajokortinsaanti-iän nostamista vähintään 21 vuoteen. Suurella osalla 18-21 vuotiaista miehistä ei pitäisi olla mitään asiaa auton rattiin yleisillä teillä. Miesten liikenneonnettomuusriski on poliisin mukaan kolminkertainen naisten onnettomuusriskiin verrattuna. Kuuden ensimmäisen ajovuoden jälkeen autoilijoiden onnettomuusriski putoaa viidesosaan. Mahtaakohan se johtua enemmän vähentyneestä riskinotosta kuin parantuneista taidoista.

Voin tunnustaa itsekin ajaneeni vähän aikaa ajokortin saatuani niin varomattomasti, ettei sellainen tulisi nykyään mieleenikään. Nuoret miehet ovat yleismaailmallisesti kaikkein taipuvaisimpia impulsiiviseen riskinottoon. Ryhmässä ollessaan nuoret miehet usein vielä yllyttävät toisiaan mitä typerimpiin tempauksiin. Rohkeus on keskeinen nuoren miehen keino nostaa statustaan. Pidän todennäköisesti oikeana arvauksena, että useimpien miesten alttius riskinottoon nuorena on geneettistä, vaikka sitä ei olekaan tietääkseni yritettykään todistaa. Ainakin impulsiivisuuden ja jännityshakuisuuden tiedetään olevan osin periytyvää. Ehkäpä tuohon ikäkauteen liittyy miehillä geeniekspression muuttuminen siten, että impulsiivisuus lisääntyy. Miesten suuremmassa riskinottotaipumuksessa nuorena ja rauhoittumisessa vanhemmiten vakiintumisen ja perheytymisen myötä olisi vissiä sosiobiologista järkeä.

Siis ei ajokortteja nuorille miehille, kunnes täyttävät 21. Jolpit voivat ajaa vaikka kevareillaan siihen asti tyydyttääkseen moottoroidun yksityiskuljetuksen tarpeensa. Ainakaan kevytmoottoripyörällä ei saa aikaan samanlaista tuhoa kuin autolla.

tiistaina, marraskuuta 08, 2005

Erittäin mielenkiintoinen sivusto, jonka aiheena ovat valtimonkovettumistaudin riskitekijät. Mukana oli ainakin minulle uutta informaatiota. Kas tässä vähän lisää CRP:n roolista .

Ai niin, käykää muuten Sydänliiton Sydänbussissa. Siellä on neuvontaa ja mittauksia halvalla. S-etukortilla saa 6 eurolla verenpaine- ja kokonaiskolesterolimittauksen. Bussi on tänään Kalevan Prisman pihassa kello 19 asti. Bussi on koko maan kattavalla kiertueella. Tampereelta se jatkaa etelämmäksi.

Olisi hauska järjestää ikätovereiden kanssa pitkäikäisyyskilpailu. Osallistujat testamenttaisivat toisilleen jotain pientä kivaa, vaikkapa sillä ehdolla, että kuolevat johonkin rappeutumissairauteen eivätkä väkivaltaisesti tai onnettomuuden vuoksi. Ajattelin palkinnoksi olutkorillista, mutta jotenkin se ei tuntunut sopivalta ottaen huomioon kilpailun aiheen.

Washington Post kirjoittaa
When the Family Went Nuclear

Why, it seems like only yesterday that large extended families lived together and shared their lives from cradle to grave, men ruled their households with an iron fist and everyone got married young to spouses selected by their parents.

Dream on, says Arland D. Thornton, a University of Michigan sociology professor. In Western Europe, those family structures were as dead as the dodo centuries before the last dodo died, Thornton claims in his new book, "Reading History Sideways: The Fallacy and Enduring Impact of the Developmental Paradigm on Family Life" (University of Chicago Press).

Many key characteristics of the "modern" family make their appearance as early as the 1300s -- during the Middle Ages, a time more closely associated with intrigues in Europe's royal courts than with the emergence of the nuclear family. He says this era saw the appearance in northwest Europe of small parent-child families, weakened family ties, independent teenagers and marriages between men and women who had chosen each other.
Länsieurooppalainen ja myöhemmin länsieurooppalaisten asuttamiin siirtokuntiin levinnyt individualistinen kulttuuri ja laillisuusperiaate mahdollistivat tehokkaan yhteistyön ventovieraiden kanssa ja siis sukua tai klaania laajemman tehokkaan organisoitumisen. Siksi Länsi-Eurooppa kykeni jyräämään muut, primitiivisemmät kulttuurit kolonialismin ja imperialismin aikakaudella.

maanantaina, marraskuuta 07, 2005

Anatoli Protopov analysoi ihmisen käyttäytymistä varsin mielenkiintoisesti. Protopovin lähtökohtina on kaksi piirrettä: 1) taipumus totella vaistoja ("primatiivisuus") ja 2) henkilökohtaisista luonteenominaisuuksista johtuva potentiaali nousta hierarkioissa ("valtapotentiaali"). Molemmat piirteet ovat lukuisten alapiirteiden summia, jotka voivat olla keskenään ristiriidassakin. Valtapotentiaalin ytimessä on hyvä konfliktinsietokyky, jopa kyky nauttia konflikteista. Päinvastaisessa tapauksessa yksilö ahdistuu konfliktista ja tuntee voimakasta halua luovuttaa kiistatilanteessa nopeasti. Näistä lähtökohdista Protopov sitten analysoi rakkauselämää, valtahierarkioita, mainontaa, johtajuutta ja monia muita ihmiselämään kuuluvua ilmiöitä.

Tyrannit Protopov luokittelee ihmisiksi, joilla on korkea valtapotentiaali ja joiden käyttäytymistä vaistot ohjaavat vahvasti. Tällaiset yksilöt ovat huonoja johtajia, koska heidän valtansa perustuu sille, että toiset tottelevat heitä vapaaehtoisesti tai pelon vuoksi. Heidän vahvat itsesäilytysvaistonsa voivat johtaa heidät pelkuruuteen silloin, kun heidän on asemansa vuoksi puolustettava alaisiaan peräänantamatonta ulkoista vihollista vastaan (mm. Stalinin kerrotaan olleen psyykkisesti romahtamisen partaalla Hitlerin joukkojen edetessä nopeasti syksyllä 1941). Kriisitilanteissa astuvat esiin johtajat, joilla on myös johtajalta vaadittua korkeaa valtapotentiaalia mutta toisaalta vähäisempi taipumus totella vaistojaan. Nämä johtajat kykenevät jossain määrin uhrautumaankin ryhmän puolesta ja näyttämään esimerkkiä.

Suomen ja Venäjän väestöissä näiden ominaisuuksien jakaumat tuskin ovat juurikaan erilaiset. Mutta venäläiset käyttäytymisnormit sallivat aivan selvästi enemmän primatiivista käyttäytymistä kuin suomalaiset, ainakin selvin päin olevien ihmisten tapauksessa. Venäläisissä virastoissa ja pankeissa tms. esimerkiksi on mahdollista vaikuttaa huomattavan paljon asioiden käsittelyyn aivan silkalla henkilökohtaisella auktoriteetilla ja ryöhkeydellä. Vastaavasti liian nöyrä käytös johtaa helposti asioiden viivästymiseen ja tulemiseen tylysti kohdelluksi. Suomessa, kuten länsimaissa tyypillisesti, virkamiehet ja virkailijat toimivat selvästi tasapuolisemmin ja säännönmukaisemmin.

Venäläisen kulttuurin vetovoimaa tietynlaisten ihmisten mielissä aivan varmasti tehostaa, että siellä seurataan ainakin hierarkkisia vaistoimpulsseja vapaammin kuin länsimaissa. Länsimaissa annetaan paljon enemmän painoa oikeuksien ja vapauksien kaltaisille abstrakteille ja sopimuksenvaraisille käsitteille. (Intellektuaalisuus tai kulttuurin taso ja "primatiivisuus" ovat käsitteinä ortogonaaliset, niillä ei ole tekemistä toistensa kanssa.)

Voin helposti ymmärtää, että ihmiset, joiden vaistoperäiset tunneimpulssit ovat tavanomaista voimakkaammat, eivät viihdy varsinkaan Suomessa, jossa käyttäytymisnormit vaativat niiden voimakasta kurissapitämistä. Suomalainen elämänmuoto varmaankin tuntuu "primatiivisesta" ihmisestä siltä kuin jatkuvasti törmäisi näkymättömiin esteisiin luonnollisten käyttäytymismallien tiellä. Ehkäpä samalta kuin länsimaisesta ihmisestä tuntuu japanilaisten parissa.