keskiviikkona, marraskuuta 30, 2005

Kas tässä tietoa ydinenergian energiapanos-tuotos -suhteesta . Ydinenergian kokonais-EROEI:n laitoksen elinkaaren yli polttoainekierron kaikki vaiheet sekä laitoksen purkaminen huomioon ottaen keskiarvo sentrifugirikastuksella näyttäisi olevan 50 (taulukko 2). Se on niin tolkuttoman iso luku, että uraaniesiintymät saavat köyhtyä melko lailla ennenkuin tarvitsee kantaa minkäänlaista huolta ydinpolttoaineen riittävyydestä. Uraanikaivostoiminnan osuus nykyisen ydinenergiantuotannon energiapanoksesta on 10 prosentin suuruusluokassa. Jos mahdollisuus jälleenkäsittelyyn ja hyötämiseen otettaisiin lukuun, EROEI olisi vielä paljon parempi.

Ennenkuin menette kehumaan Osmo Soininvaaraa "fiksuksi vihreäksi", niin muistakaa, että hänkin on vastustanut ydinvoimaa mm. uraanin riittämättömyyteen vedoten.

tiistaina, marraskuuta 29, 2005

Kannatan kansalaispalkkaa. Sillä voisi korvata nykyisen sosiaalitukiviidakon ja tehdä lopun kannustinloukuista. Kansalaispalkan perusosan pitäisi riittää niukkaan minimitoimeentulon, jolla ihminen saa riittävän ravinnon ja juuri ja juuri vaatteet sekä pienen vuokrakopperon asunnokseen. Sen pitäisi vastata suuruudeltaan samaa kuin työttömyyspäiväraha ja asumistuki yhteensä. Kansalaispalkka pitäisi maksaa aivan kaikille täysi-ikäisille tai omassa taloudessaan asuville alaikäisille. Sillä voitaisiin korvata opintotuet asumislisineen, kansaneläkkeet sekä muut perustoimeentulon muodot. Suuri- ja keskituloisten kansalaispalkat kustannettaisiin kiristämällä vastaavassa määrin verotusta. En siis kannata tulonsiirtojen kokonaismäärän muuttamista suuntaan enkä toiseen. Jutun juoni on, että tukiviidakon karsinta vähentäisi byrokratiaa, poistaisi kannustinloukut nostaen työllisyysastetta ja lisäisi ennustettavuutta pienituloisten elämään.

maanantaina, marraskuuta 28, 2005

Blue Brain -projektissa mallinnetaan neokortikaalinen kolumni (en löytänyt suomenkielistä termiä) eli kuusikerroksinen nisäkkäiden aivokuoren perusrakenne-elementti. Kyseessä on 10 000 hermosolusta koostuvan rakenteen yksityiskohtainen simulaatio. Blue Brain on sveitsiläisen yliopiston ja IBM:n yhteistyöhanke. Rautana on toistaiseksi käytössä Blue Gene.

Siitä se vauhdittuu, nimittäin yleiskäyttöisen tekoälyn bottom-up mallinnus ja toteutus. Ensin pitää kuitenkin selvittää ihmisaivojen oppimisalgoritmien ja muistimekanismien lisäksi mahdolliset aivokuoren synnynnäiset erikoistumisalueet ainakin niiltä osin kuin ne ovat olennaisia yleisälyn kannalta.

Tekoälyn kaunein puoli on, että mikä hyvänsä hyödyllisiin älyllisiin tehtäviin kykenevä järjestelmä on triviaalisti monistettavissa tai nopeutettavissa niin monta kertaa kuin halutaan. Vain laitteistokapasiteetti rajana. Siksi onkin erittäin todennäköistä, että ensimmäinen yleisälykkyydeltään ihmisentasoinen järjestelmä jää viimeiseksi ihmisen suunnitteleksi. Laskentakapasiteetin eksponentiaalinen halpeneminen johtaa nopeasti silloin nk. heikkoon superälyyn eli toiminnallisesti ihmisekvivalenttiin älyyn, joka vain on lukemattomia kertaluokkia nopeampi kuin ihminen tai koko ihmiskunta yhteenlaskettuna.

Vahvan tekoälyn mahdollisuus meidän elinaikanamme riippuukin siitä, kuinka kauan laskentakapasiteetin halpeneminen jatkuu eksponentiaalisena. Prosessorivalmistajien roadmapien mukaan (yleistetty) Mooren laki jatkunee vielä 10-15 vuotta integroiduilla puolijohdepiireillä. Viimeistään sitten on paradigmanvaihdon aika, missä ei itsessään ole mitään erikoista. Lupaavia mahdollisuuksia ovat mm. optiset piirit, kvanttitietokoneet ja hiilinanoputket. Kvanttilaskennan toteutuksen eturintamassa on vancouverilainen D-Wave . D-Waven laitteisto perustuu suprajohtavaan elektroniikkaan.