lauantaina, tammikuuta 21, 2006

Kielialalla on kuulemma keskimäärin huonommat palkat kuin tekniikan alalla ja varsinkin insinöörien hommissa. (Koulujen kieltenopettajien palkat ovat kuulemma ihan hyvät.) Syynä on tietysti se, että insinöörien hommiin on vähemmän tunkua kuin kielialalle suhteessa työvoiman kysyntään. Se taas johtuu käsittääkseni siitä, että kielten opiskelu sopii useampien ihmisten motivaatiorakenteeseen ja/tai lahjakkuusrakenteeseen paremmin kuin tekniikan ja teknisten taitojen taustalla olevien ajattelutapojen opiskelemiseen. Palkkaeroa ei selitä mikään muu kuin, että tekniikan alalla on suurempi määrä työtään vain leipänsä eteen tekeviä, joiden alalle houkuttelemiseen tarvitaan paremmat palkat. Sama pätee lakiin ja kaupallisen alan ammatteihin.

Muistan yhden kielialalle luonnontieteistä vaihtaneen henkilön kerran sanoneen, että luonnontieteistä ammatin tehdessä hänellä olisi "pää hajonnut". Niinpä niin. Itseä enemmän kiinnostavalle alalle hakeuduttaessa voi joutua tinkimään palkasta. Reilu vaihtokauppa.

Nyt päästäänkin sitten kysymykseen veroprogression oikeutuksesta. Jos kerran vaikkapa tekniselle-, kaupalliselle- tai lakialalle joudutaan houkuttelemaan tekijöitä korkeammalla palkalla (minun on hyvin vaikea kuvitella, että joku oikeasti nauttisi vaikkapa asianajajan tai laskentaekonomin työstä), niin missä määrin yhteiskunnan kannattaa poistaa erotus käteenjäävissä tuloissa veroprogressiolla. Noille töille on kuitenkin aidosti kysyntää ja jos niille ei kannata taloudellisista syistä ryhtyä, niin sitten ne jäävät tekemättä, koska ei niihin ilman kunnollisia ulkoisia kannusteita monikaan ryhtyisi. (Ylemmän keskiluokan itsepetoksesta Paul Graham kirjoitta ansiokkaasti viimeisimmässä kirjoituksessaan.)

10 kommenttia:

8:52 ip. , Blogger Henry kirjoitti...

Aika hyvän käsityksen kunkin alan houkuttelevuudesta saa sitä kautta, että miettii, lukisiko kyseisen alan kirjallisuutta vapaa-ajan harrastuksenaan. Jos ajatellaan jotain filosofiaa, historiaa, kirjallisuusopintoja tai psykologiaa, niin vastaus voisi olla kyllä. Jos taas mietitään tekniikkaa tai lakia, niin on vaikea kuvitella, että tuollaisia opuksia lojuisi juuri kenenkään yöpöydällä.

Tekniikkasta tosiaan maksetaan hyvin lähinnä siksi, että siellä joutuu opettelemaan osittain vaikeitakin asioita, jotka eivät luonnostaan teorian tasolla jaksaisi motivoida juuri ketään. Kieliopinnot ovat osaltaan myöskin tuskaa, mutta hyvä puoli niissä on kieliin liittyvä sosiaalisuus joka seuraa kaiken mukana. Kielten opettelu on kommunikaatiota ja suurin osa ihmisistä pitää sellaisesta. Vaikka itse inhoankin kieliä enkä kaipaa paljoa sosiaalista toimintaa, niin kielten kurssit ovat silti olleet positiivisessa sosiaalisuudessaan kaikista palkitsevimpia emotionaalisesti.

 
9:15 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Henry: Minä ainakin olen lapsesta asti lukenut tekniikkaa ihan huvikseni, ja veikkaan, että niin ovat monet muutkin tekniikan alan ihmiset. Eivät tosin kaikki, mutta eivätpä kaikki lue lakiakaan.

Asianajajista täytyy sen verran huomauttaa, että heillä - kuten lääkäreilläkin jossain määrin - on toimiva, sisältäkäsin suojeltu ammattikunta. Tämä selittää esimerkiksi lakimiesten ja insinöörien palkkojen eroa varmasti jonkin verran.

Mitä tulee progressioon, niin excess burden (eli se haitta, joka tulee, koska työhalut vähenevät) on progressiossa aina vähän kovempi ja sitä kovempi, mitä kovempi progressio on.

Mutta veroprogressiolla on muita hyviä puolia. Eräs argumentti on, että vapaa-aika on ns. superiorinen hyödyke, kun tulot ovat riittävän suuret. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajan arvo kasvaa käteenjäävän tulon kasvaessa rajusti. Progressio silloin, kun näin todella on, tuottaa itseasiassa tehokkuushyötyä. Tämä näkemys on tietysti kiistanalainen, mutta jokainen voi itse miettiä, tekisikö enemmän vai vähemmän työtä, jos tuntipalkka olisi 1000 euroa.

 
9:16 ip. , Blogger Matti kirjoitti...

Henryn kommenttiin: kyllä osa ihmisistä on oikein kiinnostunutkin tekniikasta. Tietysti työelämässä ei pääse itse valitsemaan kiinnostavimpia projekteja.

Kielien parissa on monia erilaisia työmahdollisuuksia: osa niistä on hyvin teknistä ja yksinäistä puurtamsita. Niissäkin joutuu opettelemaan vaikeita asioita, jotka eivät teorian tasolla motivoi kuin harvoja.

Ero on kai siinä, että näillä teoreettisilla kielentutkimuksen alat eivät ole suoraan relevantteja tuottavalle toiminnalle. Ne siis voitaisiin yhtä hyvin jättää tutkimatta, ja talouden tahti ei kärsisi.

Kielistä aletaan maksaa siinä missä tekniikastakin, kun ne käyvät jostain syystä hyvin tärkeiksi ja kysyntä ylittää tarjonnan.

 
9:39 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Kielistä aletaan maksaa siinä missä tekniikastakin, kun ne käyvät jostain syystä hyvin tärkeiksi ja kysyntä ylittää tarjonnan.

Kielet ovat tärkeitä. Jutun juju on onkin siinä, että kielialalle on niin paljon tunkua, koska kielet kiinnostavat niin monia. Palkkaa alentamalla joukkoa sankkaa harvennetaan, kunnes kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat. Ergo: ainakin aloittelevista kääntäjistä ja tulkeista suurempi osa on alastaan aidosti kiinnostuneita kuin insinööreistä.

 
12:01 ap. , Blogger Timo kirjoitti...

Tiedemies hei, luetko muuten ollenkaan merkintöihisi tulevia kommentteja?

 
8:09 ip. , Blogger Arawn kirjoitti...

Varmaankin palkkaus riippuu myös kielestä? Voisi kuvitella, että harvinaisempien ja vaikeampien, mutta kuitenkin yhä tärkeäksi käyvempien kielten osaajien palkka olisi korkeampi kuin helppojen ja yleisten. Kiina on hyvä esimerkki edellisestä, englanti taas jälkimmäisestä.

Muistelisin kuitenkin, että esimerkiksi EU:n tulkkien palkat ovat varsin hyvät.

 
10:12 ap. , Blogger tommi kirjoitti...

Tekniikan maailmalla on kuulemma 752000 lukijaa. Mikä kieliä (tai mitä tahansa humanistista alaa) käsittelevä julkaisu pääsee Suomessa samoihin lukuihin?

Veikkaan myös, että kielten opiskelu ei sovi niinkään luonteille kuin kouluille. Se on sisältöä, jota koulujen on kaikkein helpointa tuottaa erilaisista sisäisistä ja ulkoisista syistä.

Matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet ovat epäkiitollisempia opetettavia mutta järjestelmän sisäisen mittarin mukaan tasan yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin tunnit. Toisin sanoen siis huono sijoitus.

 
11:52 ap. , Blogger Markku kirjoitti...

Tekniikan maailmalla on kuulemma 752000 lukijaa. Mikä kieliä (tai mitä tahansa humanistista alaa) käsittelevä julkaisu pääsee Suomessa samoihin lukuihin?

Aivan vastaavasti kielikursseja tarjoavat kansalais- ja työväenopistot sekä monenlaiset yksityiset kielikoulut. Tarjolla on kursseja kotimaassa ja ulkomailla. Niihin kuluu aikaa, ne maksavat rahaa ja koska ne ovat opiskelua, niihin kuuluu ponnistelua.

Linkin takana muuten tuotiin esille fakta, että Tekniikan maailman levikki oli 143 240 vuonna 2004. Arvioitu lukijamäärä oli 752 000. Tekniikan maailma on tekniikan yleislehti, jota mainostetaan seuraavasti:

Tekniikan Maailma on autolehtenä maan ykkönen ja tunnetaan myös viihde-elektroniikan, televisioiden ja tietokoneiden osaajana. Se ei unohda moottoripyöriä, työkaluja, veneitä eikä edes kotitalouskoneita. Se kertoo myös urheiluvälineistä olennaisen. Lehden lahjomattomat testit kertova, mitkä tekniset tuotteet ovat ostamisen arvoisia ja mitkä eivät. TM on tehty ihmisille, jotka haluavat tietää.

Tekniikan maailman pääsisältöä on erilaisten arkisten vempeleiden arvostelut. Se on kuluttajille suunnattu lehti, josta jokaisen on helppoa poimia itselleen relevanttia käytännönläheistä ostopäätöksiä helpottavaa tietoa. Tekniikan maailman lukeminen ei siis vielä merkitse, että lukija olisi tekniikan harrastaja, kuten kielikursseilla kävijä on kielten harrastaja tai moponvirittäjä on tekniikan harrastaja. Lehti, jonka levikki kuvaa paremmin tekniikan harrastajien määrää, voisi olla vaikkapa Popular Mechanics, Dr. Dobbs tai jokin vastaava.

Olennaista kuitenkin edelleen on, että elintärkeälle kielialalle on niin paljon tunkua, että kysynnän ja tarjonnan laki painaa alan keskipalkat alemmaksi kuin tekniikan alalla vastaavalla koulutustasolla.

 
9:25 ap. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Mitä, ei minulle ole viikkokausiin tullut kommentteja. Ihmettelen sitä suuresti.

 
12:24 ip. , Blogger Vera kirjoitti...

Itse asiassa luulen että nauttisin aika paljonkin asianajajan työstä, ainakin mikäli siihen ei liittyisi niin usein sellaisia ikäviä sivuseikkoja kuin tarve näyttää hyvältä tai herätä aikaisin aamulla.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu