maanantaina, tammikuuta 30, 2006

Nykymaailman pahimmista ongelmista monet aiheuttaa se, että mitä raakalaismaisemmin jokin ihmisryhmä elää, sitä nopeammin se lisääntyy. Raakalaismaisimpien ihmisten lisääntymisnopeus on moninkertainen sivistyneimpien ihmisten lisääntymisnopeuteen verrattuna. CIA World Factbookin maakohtaisia tietoja vertaamalla saadaan karkea arvio tuosta suhdeluvusta. Se ero keskimääräisessä lapsiluvussa näyttäisi olevan suurimmillaan noin kahdeksan. Koska sukupolvia erottaa sitä lyhyempi ajanjakso mitä raakalaismaisempi ihmisyhteisö on, todellisuudessa ero lisääntymisnopeudessa on suurempi kuin fertiliteettiluvuista yksin voisi päätellä. Fertiliteettien erot eivät noudata tiukasti (ainakaan nominaalisia) uskonnollisia rajoja - vaikkakin erot sekularisoitumisessa osittain selittänevät fertiliteettieroja. Muista tekijöistä voimakkain on todennäköisesti kaupungistuminen. Kaupunkilaisille suuresta lapsiluvusta ei ole mitään hyötyä, kun taas lasten ruokkimisen, vaatettamisen ja kouluttamisen kustannukset ovat suuret. Alikehittyneissä oloissa maalaislapset voivat kompensoida aiheuttamiaan kuluja tekemällä osansa maataloustöistä. Arvelen, että kaupungistuminen saattaa myös heikentää tarvetta voimakkaiden heimositeiden ylläpitoon, jolloin suuren miespuolisten sukulaisten joukon väkivaltapotentiaalin merkitys pienenee. Esimerkiksi monissa Maghreb-maissa, Turkissa ja Iranissa totaalifertiliteetti (keskimääräinen lapsiluku per yhden naisen lisääntymisura) on jo alle kahden. Yllättävää kyllä esimerkiksi Iranin totaalifertiliteetti vuonna 2005 arvioidaan olleen 1.82 eli selvästi alle väestön uusintumiseen vähintään vaaditun 2.1:n. Toki Iranin väkiluku kasvaa vielä kymmeniä vuosia, koska nuorten ikäluokkien koko on suhteellisen suuri. Persianlahden öljyrikkaissa arabimaissa sen sijaan fertiliteetti on hyvin korkea. Epäilen, että suuri ero Iranin ja Persianlahden arabimaiden fertiliteeteissä johtuu siitä, että per capita energiavientitulot ovat Persianlahden maissa niin suuret, että suuren osan väestöstä ei tarvitse koskaan tehdä oikeita töitä vaan he voivat elellä valtion tukiaisilla joutumatta itse elättämään perheitään. Iranissa asiat ovat toisin.

Syntyvyyden korostunut merkitys väestönkasvun kannalta johtuu kuolleisuuden yleismaailmallisesta alenemisesta. Tämä tietää huonoa siellä missä raakalaismaisuus ja sivistys kohtaavat. Demokraattisessa järjestelmässä kun demografinen ylivoima on varmin tie ylivaltaan. Siksi sivistyneiden demokraattisten maiden, joiden väestöpyramidit ovat kohta jo kärjellään, kannattaisi vain hyväksyä eläkeiän vääjäämätön nouseminen. (Aivan koko maailmalla on sama edessä siinä vaiheessa, kun ja jos se sivistyy.) Koska elinikäodotekin koko ajan nousee ja lääketieteen kehittyminen nostaa sitä tulevaisuudessa vielä lisää, on aivan luonnollista, että eläkeikääkin on nostettava. Myös oman kansan fertiliteettiä kannattaisi piristää juuri sellaisella politiikalla, jota pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa on tähänkin asti harjoitettu, joskin tehostettuna. Siirtolaisuuteenkin voidaan turvautua, mutta vain erittäin tarkoin tarpeen mukaan harkiten aktiivisesti rekrytoiden siellä, missä on sopivanlaista ammattitaitoista väkeä tarjolla. Pakolaispolitiikkaa ei pidä sotkea työperäiseen siirtolaisuuteen.

Koko edellä mainittu problematiikka on tietysti merkityksetön, jos teknologinen singulariteetti toteutuu kuluvan vuosisadan puolenvälin tienoilla tai pian sen jälkeen. Silloin on selvää, että sivistyneen maailman elintila räjähtää aivan uusiin ulottuvuuksiin, koskapa jo pelkästään biologian rajoitukset käyvät täysin vanhentuneiksi.

5 kommenttia:

2:59 ip. , Blogger skientisti kirjoitti...

Voisitko kertoa vähän lisää tuosta singulariteetista 50 vuoden sisällä? Siis omin sanoin, miten ajattelet sen käytännössä toteutuvan ja mitkä faktat puoltavat tuota ajatusta. (Sanomattakin on selvää, että nyt puhutaan kuitenkin niin vaikeiden ongelmien ratkaisemisesta, että toteamus, että teknologia on ennenkin luonut jotain uskomatonta, ei tietysti riitä.)

 
4:32 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Tekniikan kehittyminen on jo vuosituhansia ollut eksponentiaalista ajan suhteen. Aina teolliseen vallankumoukseen asti se oli lähes lineaarista. Aivan erityisen jyrkästi nousussa on ollut tietojenkäsittelytekniikan kehitys mitattuna laskentaresursseilla, jotka tietyllä rahasummalla voi ostaa.

Tietojenkäsittelytekniikan kehittymisellä on valtavia synergiavaikutuksia ja positiivista takaisinkytkentää lukuisiin muihin tekniikan aloihin. Kaikenlainen simulointi ja mallintaminen valtaa alaa kaikkialla laskentaresurssien eksponentiaalisen halpenemisen myötä. Näihin aloihin kuuluvat esimerkiksi fysiikan, kemian, biologian ja materiaalitieteiden perus- ja soveltava tutkimus. Materiaalitekniikan ja tietojenkäsittelytekniikan edistyminen vahvistavat toisiaan, koska kehittyvä materiaalitekniikka tuottaa jatkuvasti lisää eksponentiaalisesti halpenevaa laskentatehoa, mikä taas mahdollistaa materiaaliteknisten ja muiden asiaan liittyvien fysikaalisten ja kemiallisten ongelmien tehokkaamman ratkaisemisen mallintamalla ja simuloimalla, ja niin edelleen.

Minulta tai keneltäkään muultakaan on aivan turha kysyä, miten singulariteetti käytännössä toteutuu, jos se toteutuu. Sitä on mahdotonta ennustaa kovin tarkasti.

Se on kuitenkin varmaa, että laskentatehon halpenemisen jatkuessa nykyvauhdilla, jotain merkittävää on pakko tapahtua. Nykyvauhdilla sen hinta putoaa miljoonasosaan 40 vuodessa (Kurzweil) ja biljoonasosaan 80 vuodessa. Vaikka mitään läpimurtoja ei tapahtuisikaan keinoälyn teoriassa, voit olla varma, että laskentatehon ollessa 10^12 kertaa nykyistä halvempaa, onnistuu yksi ja toinen asia, joka ei parhailla nykylaitteistoilla onnistu.

En osaa heittää vaadittuja kertaluokkia lonkalta, mutta IBM:n käynnissä olevan Blue Brain -projekti (neokortikaalisen kolumnin fysiologisesti tarkka mallinnus 10 000 solulla) voitaisiin luultavasti toteuttaa aivan triviaalisti vaikka koko aivoilla. 80 vuoden kuluessa on pystytään erittäin todennäköisesti skannaamaan ekstaktisti ihmisaivojen sisältämän hermoverkoston kytkennät ja selvittämään miten ihmisaivot (ainoa olemassaoleva "aidosti" älykäs laskentakone) ne tuottavat älyn.

Viimeistään silloin, kun ihmisaivot on "hakkeroitu" olennaisilta osin, on triviaalia laitteistokapasiteetin salliessa kopioida keinoälyjä ihan niin monta miljardia kappaletta kuin halutaan. Kun ne laitetaan kehittämään kakkosversiota, se voidaan välittömästi kopioida niin laitteistoresurssien rajoissa monta kertaa kuin halutaan - ja antaa niille tehtäväksi rakentaa kolmosversio - ja niin edelleen.

Koska laitteistoresurssien kannalta ollaan vielä äärimmäisen kaukana fysikaalisista kovista rajoista, ylläkuvattua strategiaa ei rajoita yhtään mikään vielä satoihin vuosiin laitteistoresurssien kehittyessä nykyvauhdilla. Laitteistoresurssien kehittymisen pysyminen nykyvauhdissa on muuten melko epätodennäköistä. Paljon todennäköisempää on, että laitteistoresurssien kehittyminen nopeutuu jyrkkenevästi - siitä on jo merkkejä.

On täysin mahdollista, että tarvittavien alkuehtojen toteutuessa syöksymme singulariteettiin kirjaimellisesti silmänräpäyksessä tilasta, joka on nykynäkökulmasta vielä jotenkin ymmärrettävä.

 
11:21 ip. , Blogger Arawn kirjoitti...

Jumaliste. Tämähän on uusi Rooma! Me ollaan aatelisto, jolla on vähän lapsia ja meitä nyrpii, että moukat sikiävät niin paljon.

Mutta aateliston suhde moukkiin on aina ollut sellainen, että aatelistoa on paljon vähemmän.

 
9:39 ap. , Blogger dwainalexander5983720925 kirjoitti...

I read over your blog, and i found it inquisitive, you may find My Blog interesting. So please Click Here To Read My Blog

http://pennystockinvestment.blogspot.com

 
12:50 ap. , Blogger Markku kirjoitti...

Me olemme maailman keskiluokkaa, emme aatelistoa. Toivon, että muistakin tulisi keskiluokkaa mahdollisimman pian.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu