maanantaina, tammikuuta 09, 2006

Onko joku muuten lukenut Vernor Vingen Singulariteetti-aiheisia tieteiskirjoja? Ovatko ne lukemisen arvoisia?

Mielenkiintoista saati ajatonta tieteiskirjallisuutta on vaikea löytää. Itse luin yleisten kirjastojen vakiovalikoimat teini-ikäisenä a:sta ö:hön enkä ole sen koommin juuri tieteiskirjallisuuteen kajonnut. Suurimmassa osassa alan tunnetuimmasta tuotannosta on jo liikaa ajan patinaa. Esimerkiksi Asimovin alkuperäinen Säätiö-trilogia ja sen myöhemmin kirjoitetut jatko-osat ovat kovin perinteistä avaruusoopperaa. Alkuperäisessä 1950-luvun trilogiassa atomivoima on ihmevoima, jolla tehdään kaikki, ja 1980-luvulla kirjoitetuissa jatko-osissa lukijat pääsevät ihmettelemään mikrotietokoneita. Ja viis siitä, että käytössä on yleisesti yli-inhimillisen tekoälyn kaltaista ultrateknologiaa: ihmiselämän kulku ja yhteiskunnan toiminta ovat olennaisesti samaa kuin aina ennenkin (teollisen vallankumouksen jälkeen). Robotiikan pääsäännöille taas nauravat hevosetkin. Niin väljät ja tulkinnanvaraiset ne käytännössä ovat. Pääsäännöistä koituu todella harvoin mitään oikeita probleemoja Asimovin maailmassa.

Olen kai joskus ennenkin kehunut Stanislaw Lemin kirjaa Wielko?? urojona (1973) / Imaginary Magnitude (ei suomennosta tietääkseni), joka esittää yli-inhimillisen tekoälyn siten kuin se on ylipäätään järjellistä yrittää esittää tieteiskirjallisuudessa. Lemin tuotanto yleensäkin edustaa parasta tiedossani olevaa tieteiskirjallisuutta.

6 kommenttia:

5:40 ip. , Blogger Matti kirjoitti...

Lemin lyhyitä juttuja sisältävä Konekansan satuja ja tarinoita on hauska. En itsekään tiedä mitään uudesta scifistä.

 
6:05 ip. , Blogger tommi kirjoitti...

Olen alkanut lopultakin lukea Banksin kirjoja. Vaatii vähän harjoitusta tottua aivan erilaiseen kerrontaan, mutta luulen ymmärtäväni miksi niistä pidetään.

Ajattelin kuitenkin kirjoittaa blogiin vasta kun asia on alkanut jotenkin sulaa päässäni.

 
6:20 ip. , Blogger psi- kirjoitti...

Minusta Vingen kirjat ovat todella lukemisen arvoisia. Jotain samaa on myös Alastair Reynoldsissa. Iain M Banks:n avaruuden 'skaala' on suunnilleen sama, varsinainen kirjallinen ilmaisu on tietenkin eri.

 
6:28 ip. , Blogger Risto Saarelma kirjoitti...

Vingen kirjat tuntuvat olevan aika vahvasti sillä linjalla, että singulariteetin jälkeisestä elämästä ei voi sanoa oikein mitään järkevää. Kirjoissa lähinnä keskitytään virittelemään olosuhteet sellaisiksi, että voidaan kirjoittaa seikkailutarinaa ilman kaikki juonilaitteet rikkovaa superteknologiaa. Marooned in Realtime vuodelta 1986 on historiallisesti mielenkiintoinen, koska siinä esiteltiin singulariteetin käsite. Juoni sitten oli huomattavasti tylsempi, singulariteetin seuraus oli vain kaikkien ihmisten ja kaiken teknologian selittämätön häviäminen aurinkokunnasta, ja kirjan juoni käsitteli tulevaisuuden autiolle maapallolle ajautuneita aikamatkailijoita.

Charlie Strossin Accelerandossa sentään yritettiin vähän ihmetellä sitä singulariteetin jälkeistäkin maailmaa.

 
9:53 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Tsekatkaa: Future Shock Levels.

Lainaus:

# SL0: The legendary average person is comfortable with modern technology - not so much the frontiers of modern technology, but the technology used in everyday life. Most people, TV anchors, journalists, politicians.

# SL1: Virtual reality, living to be a hundred, "The Road Ahead", "To Renew America", "Future Shock", the frontiers of modern technology as seen by Wired magazine. Scientists, novelty-seekers, early-adopters, programmers, technophiles.

# SL2: Medical immortality, interplanetary exploration, major genetic engineering, and new ("alien") cultures. The average SF fan.

# SL3: Nanotechnology, human-equivalent AI, minor intelligence enhancement, uploading, total body revision, intergalactic exploration. Extropians and transhumanists.

# SL4: The Singularity, Jupiter Brains, Powers, complete mental revision, ultraintelligence, posthumanity, Alpha-Point computing, Apotheosis, the total evaporation of "life as we know it." Singularitarians and not much else.

 
9:54 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Jos tuota luokittelua käytetään, Kulttuuri on jossain 2:n ja 3:n välillä.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu