keskiviikkona, helmikuuta 01, 2006

Jussi Halla-aho osuu naulan kantaan uusimmassa kirjoituksessaan Tarja Halosesta. Sikäli kun olen ymmärtänyt, Halla-aho sijoittuu vasemmisto-oikeisto -akselilla maltilliseen vasemmistoon. Hän kritisoi Halosen mainostamista arvojohtajana. (Omasta mielestäni Halosta paljon uskottavampi (viher)vasemmistolainen arvojohtaja olisi ollut Heidi Hautala, joka on julkisesti ja hyvin suoraan kritisoinut Venäjän demokratiavajetta.) Halonen taas on viime vuosina kuulemma kehunut Kiinaa ja Venäjää niiden ihmisoikeustilanteen paranemisesta. Sellaiset kehut särähtävät sitä taustaa vasten, että Venäjällä on viime aikoina laadittu kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia käytännössä kaventavia lakeja. Arvojohtaksi profiloitudulta presidentiltä olisi voinut myös odottaa jyrkempää moraalista tuomiota Fortumin jättioptioille, vaikkei niihin puuttuminen kuulukaan presidentin laissa säädettyihin tehtäviin. Halonen ei ole myöskään pitänyt kovin paljon ääntä tuloerojen merkittävästä kasvusta virkakaudellaan.

Halosen vasemmistolaisesta perinnöstä näyttää olevan käytännössä jäljellä ainoastaan jonkinlainen hyvin epämääräinen kansainvälisyyden painottaminen. Korkeintaan kypärä ja liperit -oikeistolla voisi olla jotain tyytymättömyyden aihetta Haloseen miinakieltosopimukseen liittymisen ja kovin ponnettoman kansallisen edunvalvonnan takia. Sotilaallisen liittoutumattomuuden suhteen Niinistöllä ja Halosella on käytännössä vähän eroa. Suomi on jo käytännössä sotilaallisilta järjestelmiltään yhteensopiva Naton ulkojäsen.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu