perjantaina, helmikuuta 24, 2006

Steve Sailerin viimeisimmässä on mielenkiintoista USA:n sisäisten muuttoliikkeiden historiaa toisen maailmansodan jälkeen ja muuttoliikeiden vaikutuksia asuinalueiden etniisiin ja rodullisiin koostumuksiin sekä kiinteistöjen hintoihin. Sailer kertoo appivanhemmistaan, jotka asuivat Chicagossa alueella, jolle alkoi muuttaa mustia suuren etelän mustien pohjoisen kaupunkeihin muuton aikoihin. Sailerin appivanhemmat kuuluivat edistyksellisesti ajattelevien ja integraatiota kannattavien kodinomistajien yhdistykseen, jonka jäsenet vannoivat olevansa myymättä kotejaan, kun mustien muutto alkoi. Ensin alueelle muutti keskiluokkaisia mustia. Mustien määrän kasvaessa ja mustien muuttovirran vähitellen alaluokkaistuessa rikostilastot alkoivat synketä. Kiinteistöjen arvot alkoivat laskea. Asunnonomistajien keskinäinen herrasmiesopimus raukesi. Lopulta joutuessaan muuttamaan pois, Sailerin appivanhemmat menettivät elinikäiset säästönsä.

Poliittisesti korrektien (mutta samalla epätosien joukkoon kuuluvien) ajatusten sitkeästä elättelystä omassa päänupissa voi joutua maksamaan kalliisti niin monilla tavoilla. Yksi tapahan on tunnetusti masentua vuosikausiksi ideologian ja todellisuuden välisestä räikeästä ristiriidasta, unohtaa hoitaa hampaansa ja joutua juurihoitokierteeseen. Kun yhdestä harhasta sitten parannutaan, niin helposti heilahdetaan toiseen äärimmäisyyteen - puhumattakaan muista harhoista. Ei käy kateeksi itsepetokseen taipuvaisia. Heidän elämänsä näyttää olevan yhtä vihan ja katkeruuden sävyttämää rämpimistä pettymyksestä toiseen.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu