keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2006

Näissä maassa on tullut käytyä. Jokaisen maan alla pinnallinen vaikutelma.

Ruotsi

Muuten kotoisan oloinen paitsi, että liikennemerkit väärän näköisiä.

Norja

Rikas maa.

Tanska

Peltoa, merenlahtia ja isoja maatiloja.

Venäjä

Isot rähjäiset kerrostalokolossit. Petroskoin mummot vanhanaikaisissa koltuissaan. Kuin Kreikka siirrettynä pohjoisille leveysasteille (kyrillisistä aakkosista johtuen).

Viro

Uusia lasitorneja ja rähjäisiä puutaloja lähekkäin. Turhanpäiväinen alemmuuskompleksi suomalaisiin nähden. Jotenkin tuttua itämerensuomalaista henkeä. Aika-Timon kanssa käveltiin Lasnamäkeen. Ennen Lasnamäen Heseä hylättyjä tehdasrakennuksia ja pusikkoa, jossa sadesäällä ehta Stalker-elokuvasta tuttu tunnelma.

Iso-Britannia

Miten niin moni keski-ikäinen ihminen voi onnistua näyttämään stereotyyppiseltä lukutoukalta. Johtuu varmaan suurikokoisten silmälasien suosiosta. Spotted dick eli pilkullinen ku...vanukas pubiruokana. Kasvojen värikirjo laaja katukuvassa.

Saksa

Pohjois-Saksan punatiilitalot, Etelä-Saksan valkoiseksi kalkitut. Isot bemarit ja mersut sekä keskiyön ruuhkat autobahnilla.

Alankomaat

Kyliä vieri vieressä, metsät puuttuvat. Maasto täysin tasainen. Narkkareita autiotalon liepeillä.

Luxemburg

Peltoja ja reheviä metsiä mäkisessä maastossa. Suurikokoisia valkoiseksi kalkittuja omakotitaloja. Pääkaupungin sikakallis salaatti.

Belgia

Rähjäinen Vallonia. Ardennien harvahko asutus synkissä ja jykevissä kuusimetsissä, kumpuileva maasto. Komea Brysseli.

Puola

Sekoitus uutta ja ränsistynyttä. Yhdessä suunnassa näyttää Neuvostoliitolta. Kun kääntää pään, näyttää Saksalta. Vuosi oli 1995.

Tsekki

Oluttarjonta yllättävän vaisua. Miellyttävä ja hyvinhoidetun tuntuinen maa. Halpaa on varsinkin laatuun nähden, kun pysyy poissa turistirysistä.

Italia

Vauraassa Lombardiassa ihmisillä odottamaani hillitymmän oloinen käyttäytyminen - italialaisiksi. Sanovat Milonoa eurooppalaiseksi suurkaupungiksi joka sattuu sijaitsemaan Italiassa.

Sveitsi

Huippuorganisoitu maa, jossa kaikki on viimeisen päälle. Ero Pohjois-Italiaankin silmiinpistävä. Matkustaminen äärimmäisen vaivatonta ja edullistakin, koska kohtuuhintaiset vaihtoehdot löytyvät helposti ja nopeasti. Ticino vuorineen, palmuineen ja järvineen näyttää paratiisilta. Polkupyöräilijällä asiat hyvin.

Itävalta

Wienissä vanhan kulttuurikaupungin tuntua. Kunnon olutkapakan löytäminen vaikeaa.

Slovenia

Kuljin junalla läpi. "Rautatie, jota bulgarialaisetkin häpeäisivät."

Kroatia

Zagreb paljon vähemmän glamoröösi kuin miltä matkailuesitteistä voi päätellä. Paikaillisilla räjähtävä balkanilainen temperamentti.

Bulgaria

Mustassa meressä jotain kuvottavaa punaista saastaa. 80-luvun reaalisosialistisen Varnan keskustassa suuret torit ja kaupat tyhjillään. 40-asteinen mineraalikylpy metka.

Kreikka

Kuuma ja kuiva. Lasithin polttavalla tasangolla hampaaton ukko myi vajassa lämmintä limsaa. Jutusteltiin niitä näitä, sanaakaan ei ymmärretty puolin ja toisin.

Espanja

Kanaria on Kanaria. Marraskuiset helteet Gran Canarian pohjoiskärjen hiekkadyyneillä vaihtuivat +10 C asteiseksi tihkusateeksi keskiosan vuoristossa.

Portugali

Heinäkuinen Algarve rutikuiva ja kuuma. Lissabonin vanhimmassa kaupunginosassa kukkulan laen kapeilla ja mutkaisilla kaduilla jotain selittämätöntä ja mystistä rauhaa, jota voisi kuvitella löytävänsä sadanvuoden takaisesta syrjäisestä sardinialaisesta maalaiskylästä.

Yhdysvallat

Autoilijoiden maa. Kesäinen Washington State rannikkovuorten takana rutikuiva ja kuuma. Laaksot paikoin kuin kuunmaisemaa. Mt Rainierin lähistöllä reheviä metsiä ja pieniä järviä. Eksyttiin vuokra-autolla väärään kaupunginosaan. Neekerisvarhaisnuoret kerääntyivät näyttämään uhittelevia naamoja ohi ajettaessa.

Kanada

"Washroom" on Amerikan "restroom" on Suomen vessa. Vancouverissa ei sen enempää kävelyteitä esikaupunkien katujen varsilla kuin Seattlessakaan.

6 kommenttia:

9:53 ip. , Blogger Gc kirjoitti...

Et ole vielä kirjoittanut Peak oil jutuissasi turpeesta, josta oli juuttua viimeisessä mot-ohjelmassa. Suomessa on turvesoita 10 milj. hehtaaria, joista käytössä on 50 000. Fischer-Tropsch menetelmällä nykyiselläkin tuotannolla tuosta saataisiin milj. tonnia dieselöljyä!
Ongelma on että EU luokittelee turpeen tiedeyhteisön kannan vastaisesti uusiutumattomaksi energialähteeksi, vaikka Suomen soille syntyy nytkin (tuplasti?) enemmän turvetta kuin sitä käytetään.

 
1:18 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

En tiedä EU:n luokituksista mutta Kyuto-sopimuksessa turvetta ei myöskään luokitella uusiutuvaksi, mikä on ihan oikein. Turve nimittäin kaiketi uusiutuu liian hitaasti, jotta sen käyttö auttaisi yhtään ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olikos se uusiutumisnopeus nyt joitakin satoja tai tuhansia vuosia.

Mikä muuten on turpeenpolton energiapanos-tuotossuhde yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa? Kuinka kauas turvetta kannattaa kuljettaa?

Yhden barrelin tilavuus on 159 litraa. Jos oletetaan, että dieselöljyn tiheys on 800 kg/m^3, miljoonan tonnin tilavuus on 1,25 miljoonaa litraa eli 7861 barrelia. Ilmeisesti puhe oli vuosittaisesta tuotannosta.

Suomessa käytetään noin 210 000 barrelia raakaöljyä päivässä Toisin sanoen mainitsemasi luvut merkitsevät, että turpeesta syntetisoidulla dieselöljyllä voitaisiin korvata Suomen raakaöljyn kulutuksesta alle kymmenestuhannesosa.

 
1:26 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Alle kymmenestuhannesosa siis nykyisellä tuotannolla. Teoreettisella alle maksimituotannolla kaksi prosenttia.

Alle molemmissa tapauksissa siksi, että koneet, joilla turve kerätään ja kuljetetaan, kuluttavat dieselöljyä. Vielä vähemmän järkeä koko hommassa olisi, jos turvetta ei kuivattaisi auringossa.

 
2:08 ip. , Blogger Karambola kirjoitti...

http://www.yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm

 
2:52 ip. , Blogger jojddo apsops kirjoitti...

Miljoona tonnia dieselöljyä vuodessa, on 20 prosenttia autojen kulutuksesta.


Tuosta linkistä lainauksia:


"Timo Nyrönen: ?Meidän turpeemme riittäisi tekemään vaikka kaiken liikenteen polttoaineen turpeesta, eikä sittenkään koskettaisi kuin muutamaan prosenttiin meidän suopinta-alasta, että se on todella suuri se raaka-ainemäärä, mikä meidän soissamme on?."

Uusi lainaus:

"Jokaista suohehtaaria kohti kasvaa vuosittain uutta turvetta viisi kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 kiloa öljyä. Ja kun Suomessa on suota lähes 9 miljoonaa hehtaaria, voidaan niiltä korjata joka vuosi 3,4 miljoonaa tonnia öljyä."

Eli turve on siis hitaasti uusiutuvaa.

Uusi lainaus:

"Fischer-Tropsch ?kaasutuksessa saataisiin 40 % turpeen energiasta diesel-öljynä ja 60 prosenttia lämpönä. Siis jos ottaisimme harvoilta tuotantosoiltamme vain sen turvemäärän, joka kaikille soille yhteensä kasvaa joka vuosi, saisimme kokonaista 1,4 miljoonaa tonnia dieseliä, jota hyvin perustein voitaisiin pitää uusiutuvana polttoaineena.



Tämä turveöljy riittäisi liikuttamaan 70 prosenttia diesel-autoistamme tai 35 prosenttia koko autokannastamme.



Tähän öljymäärään tarvitsisimme vain 68 000 hehtaaria turvesuota, eli vain 0,7 % kasvavasta turvealasta. Ja kun tuotantosuo olisi kuorittu tyhjäksi turpeesta, sen tilalle istutettaisiin puuta tai ruokohelpiä, mitkä voitaisiin nekin muuttaa Fischer-Tropsch ?laitoksessa autojen polttoaineeksi yhdessä turpeen kanssa."

 
3:08 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Tein perkele pilkkuvirheen. Miljoona tonnia vuodessa on tietysti miljardi kiloa eli 7,8 miljoonaa barrelia vuodessa. Suomen raakaöljynkulutus on vuosittain 210 000 * 365 barrelia = 76 miljoonaa barrelia.

Toisin sanoen viimeisen kommentaattorin kommentti oli aivan oikein.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu