Kielialalla on kuulemma keskimäärin huonommat palkat kuin tekniikan alalla ja varsinkin insinöörien hommissa. (Koulujen kieltenopettajien palkat ovat kuulemma ihan hyvät.) Syynä on tietysti se, että insinöörien hommiin on vähemmän tunkua kuin kielialalle suhteessa työvoiman kysyntään. Se taas johtuu käsittääkseni siitä, että kielten opiskelu sopii useampien ihmisten motivaatiorakenteeseen ja/tai lahjakkuusrakenteeseen paremmin kuin tekniikan ja teknisten taitojen taustalla olevien ajattelutapojen opiskelemiseen. Palkkaeroa ei selitä mikään muu kuin, että tekniikan alalla on suurempi määrä työtään vain leipänsä eteen tekeviä, joiden alalle houkuttelemiseen tarvitaan paremmat palkat. Sama pätee lakiin ja kaupallisen alan ammatteihin.

Muistan yhden kielialalle luonnontieteistä vaihtaneen henkilön kerran sanoneen, että luonnontieteistä ammatin tehdessä hänellä olisi "pää hajonnut". Niinpä niin. Itseä enemmän kiinnostavalle alalle hakeuduttaessa voi joutua tinkimään palkasta. Reilu vaihtokauppa.

Nyt päästäänkin sitten kysymykseen veroprogression oikeutuksesta. Jos kerran vaikkapa tekniselle-, kaupalliselle- tai lakialalle joudutaan houkuttelemaan tekijöitä korkeammalla palkalla (minun on hyvin vaikea kuvitella, että joku oikeasti nauttisi vaikkapa asianajajan tai laskentaekonomin työstä), niin missä määrin yhteiskunnan kannattaa poistaa erotus käteenjäävissä tuloissa veroprogressiolla. Noille töille on kuitenkin aidosti kysyntää ja jos niille ei kannata taloudellisista syistä ryhtyä, niin sitten ne jäävät tekemättä, koska ei niihin ilman kunnollisia ulkoisia kannusteita monikaan ryhtyisi. (Ylemmän keskiluokan itsepetoksesta Paul Graham kirjoitta ansiokkaasti viimeisimmässä kirjoituksessaan.)

Luvassa on kylmä viikonloppu. Ilmatieteen laitos ennustaa Tampereelle päivämaksimeiksi (alkaen tästä päivästä): -22, -23, -26, -25 ja -14 C. Viiden vuorokauden ennusteen mukaan siis kova pakkanen hellittäisi vasta maanantaina.

Noin kylmällä säällä en oikein taida viitsiä lähteä pitkille hiihtolenkeille. Ehkä pysyn sisätiloissa koodaamassa Euroopan go-turnaustilastohäkkyröitäni.

Erinomaisista Usenet-kirjoittajista voisin mainita nimimerkin The Black Monk, joka kirjoittelee paljon soc.culture.ukrainian ja soc.culture.russian -ryhmiin. BM on ukrainalaista syntyperää oleva mies, joka on kirjoittanut asuneensa mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ukrainassa ja Venäjällä. Hänen isovanhempansa muuttivat Ukrainasta Yhdysvaltoihin. Toinen isoisistä kuului aatelissukuun ja toinen oli talonpoika. Uskonnoltaan hän on roomalaiskatolinen mutta on sanonut harkitsevansa kääntymistä ortodoksikristityksi. Poliittiselta kannaltaan BM jonkinlainen jyrkästi George Bushia vastustava maltillinen oikeistolainen. Hän halveksii länsimaista materialismia ja nimittää protestantteja "kerettiläisiksi". Venäjästä hän puhuu yleensä positiiviseen sävyyn, mutta paheksuu isovenäläistä imperialismia ainakin silloin, kun se on vastoin läntisempien slaavikansojen ja etenkin ukrainalaisten etua. BM suhtautuu demokratiaan erittäin kyynisesti hyvin paljon samassa hengessä kuin Sven Laakso (Käymälä-blogin pitäjä): länsimaisessa demokratiassa ihmiset ovat manipuloitua vaalikarjaa. BM:n mukaan nykyisen jälkikristillisen ajan länsimainen sivilisaatio on lukuisilla tavoilla rappion tiellä. Kristinuskon heikkenemisen seurauksia ja merkki länsimaisen sivilisaation vähittäisestä barbarisoitumisesta hänen mukaansa ovat olleet erityisesti 1900-luvun raakalaismaiset aatteet, kuten natsismi ja kommunismi, karmeine seurauksineen. Erityisesti ateismia (ja protestanttisuuden kaltaisia harhaoppeja) BM pitää kaiken pahan alkuna tässä rappeutumiskehityksessä. Nykyistä hedonistista länsieurooppalaista kulttuuria hän pitää hyvänlaatuisena mutta silti sairaana. Länsimaista ja erityisesti eurooppalaista rappeutumiskehitystä on mm. eurooppalaisten erittäin alhainen lapsiluku, mistä yhdessä islamilaisista maista peräisin olevan siirtolaisuuden kanssa, seuraa Euroopassa pitkällä aikavälillä väestönvaihto ja eurooppalaisen kulttuurin romahdus. Islamia hän ei paljon arvosta.

Poikkeuksellisen hyvän Usenet-kirjoittajan The Black Monkista tekevät seuraavat seikat: hän perustelee väitteensä huolellisesti tarvittaessa viittein, on selvästi yleissivistynyt ihminen sekä käyttäytyy aina asiallisesti, kunnioittavasti ja rauhallisesti vastaväittäjiään kohtaan, jos nämä käyttäytyvät itse asiallisesti. Hän ei koskaan räyhää kenellekään eri mieltä olevalle (suoraan vittuiluun ja epäasiallisuuksiin hän vastaa kyllä pilkallisesti).

Yllä mainitsemani käsitykseni BM:n mielipiteistä eivät välttämättä ole täysin paikkansapitäviä, mutta uskon, että pääosin ne ovat kohdallaan. Olen viljellyt joitakin näistä näkemyksiä viimeaikaisissa keskusteluissa. Koska hyvät nettikeskustelijat ovat erittäin harvinaisia, minulla ei läheskään aina ole etuoikeutta seurata hyvien keskustelijoiden käymiä laadukkaita keskusteluja, ja koska mutkan (ts. minun aivojeni) kaytta käyty keskustelu ei korvaa suoraa, toivonkin, että lukijoistani ne, jotka haluavat haastaa ylläolevat käsitykset ja kumota ne tiedon ja argumentointikyvyn voimin, tarttuisivat BM:n kirjoituksiin.

(Jos eräät katsovat tarpeelliseksi antaa periksi infantiilille räyhäämis- ja solvaamishalulle, muistakaa, että minä seuraan alennustilaanne vahingoniloinen virne naamallani. Onnea matkaan!)

Vastataan haasteeseen. Viisi oudointa tapaani.

1. Lukeminen sängystä osittain roikkuen siten, että luettava materiaali on lattialla.

2. Innostuminen ultrakestävyyssuorituksiin. Heinäkuussa 2001 pyöräilin yhden päivän aikana 370 km osana Etelä-Suomen ympäriajoreissuani. Ajokkina 20 vuotta vanha rämä naistenpyörä. Aikaa meni yhteensä 21 tuntia. Maaliskuussa 2002 Pirkan hiihto 90 km lähes harjoittelematta. Toinen hiihtokerta tuona talvena. Spinningissä tosin pari kertaa viikossa edeltävän talven.

3. Maratonsaunominen. Viisi tuntia saattoi vierähtää. Nykyään harvinaista.

4. En koskaan mene väittelyssä henkilökohtaisuuksiin. En myöskään koskaan tahallani vääristele vastapuolen sanomisia. Tunnen syvää halveksuntaa sellaista kohtaan.

5. Vieraiskielisten äänteiden, sanojen ja lauseiden ääneen sanominen harjoituksen vuoksi yksi ollessani. Isälläni on tapana lukea molottaa ääneen opiskellessaan vieraita kieliä. Minä teen niin ainoastaan, kun muut eivät ole kuulemassa.

Sixteen Volts Per Minute kirjoittaa siitä, miten vasemmistointelligentsia ihailee ja puolustaa kaikenlaisia roistoja. Muutettavat muuttaen on aivan sama onko kyse Stalinista vai Osama bin Ladenista. Niin aina. Noihin tuossa kirjoituksissa mainittuihin motiiveihin voisin lisätä vielä jostain lukemani osuvan huomion, että niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa, suomalaisella vasemmistolla oli paremmat neuvotteluasemat kiristää itselleen etuja. Oudointa on, että kyseessä on koira, joka puree kättä, joka sitä ruokkii eli kunnon veronmaksajia.

Ennustan, että pitkällä aikavälillä troglodyytit perivät Maan ja jäävät tänne taistelemaan sen herruudesta klassillisilla troglodyyttisillä menetelmillään. Simpanssoidit jatkavat laumavaistojensa ohjaamien mielikuvitustensa tuotteiden todeksi uskottelemista ja glorifiointia. Kehittynein osa ihmiskunnasta jatkaa positivistis-ateistis-materialistis-teknologisen sivilisaation rakentamista teknologiseen singulariteettiin asti ja häipyy toisiin ulottuvuuksiin. Jostakin vaiheesta alkaen jälkimmäinen porukka tuntee ainoastaan eläintieteellistä mielenkiintoa jälkimmäistä kohtaan.