perjantaina, huhtikuuta 14, 2006

Kävin tänään kenties viimeisen kerran hiihtämässä tämän kevään aikana. Hiihdin jonkin matkaa Suolijärven kiertävää metsäautotielle tehtyä latua ja palasin takaisin yhteensä noin parin kilometrin hiihdon jälkeen. Kyllähän siellä hiihtää vielä voi muttei se ole kovin nautinnollista. Latupohja on ihan hyvässä kunnossa ja lunta on edelleen maastossa runsaasti mutta pohja on päässyt pehmenemään niin, että luistellessa upottaa 3-5 cm. Neulasia on enemmän kuin viikko sitten, muttei vielä niin paljon, että hiihtäminen olisi niiden takia liian hankalaa. Kivien ja puunrunkojen päällä oleva lumikerros on edelleen paksu: noin 10-20 cm. Lämpötila oli keittiön ikkunan mittarissa +8 C. Aikaisin aamulla lämpötilan ollessa vielä pakkasen puolella luisto olisi varmasti hyvä. Mistään pidosta ei voi puhuakaan paitsi karkean vesikelin liistereillä, jollaista minulla ei ole.

En muista koskaan käyneeni hiihtämässä Tampereella huhtikuun puolessavälissä. Itse asiassa muistan kelin olleen Lapissakin viikkoa paria aiempana ajankohtana huonomman kuin nyt Tampereella. Kaikkein korkein lämpötila, jonka vallitessa olen hiihtänyt, oli +13 C kerran kauan sitten maaliskuun lopulla Tampereella.

torstaina, huhtikuuta 13, 2006

Kommentoidaanpa nyt sitä Plökissä käytyä älykkyys(osamäärä)keskustelua. Teen sen täällä, koska olen melko varma, että jos minä kommentoisin Plökissä, niin Panu deletoisi kommenttini välittömästi solvausten kera täysin riippumatta sen asiapitoisuudesta.

Psykometriassa älykkyys on operationalisoitu ihan riittävän täsmällisesti, jotta sitä voi pätevästi käyttää analyysityökaluna, toisin kuin Panu väittää. Psykometrikot kutsuvat älykkyydeksi g-faktoria . Tällä tavoin määritellyn älykkyyden heritabiliteetti on todella suuri ottaen huomioon, miten monimutkaista ilmiötä sillä yritetään kvantifioida. ÄO on sosiaalipsykologisessa ja psykologisessa tutkimuksessa äärimmäisen hyödyllinen työkalu. Ainoat syyt sen tieteellisen käyttökelpoisuuden mitätöintiin ovat poliittisia. Älykkyystestien käyttökelpoisuus analyysityökaluna on kiistaton.

tiistaina, huhtikuuta 11, 2006

Panu kirjoitti blogissaan:
Ei tässä sitten muuta, vaikka olisikin ollut mukavaa blogata siitä, miten hiljaa Blogistanin älykkyysosamääräfanaatikot ovat olleet siitä taannoisesta uutisesta, jossa heidän oppi-isänsä julisti suomalaiset ruotsalaisia vähäjärkisemmiksi. Ei ollut vaikeaa havaita, että kyseisen herran käsitykset kansojen suhteellisesta älytasosta heijastivat matemaattisen tarkasti lähinnä imperiumia takaisin haikailevan brittioikeiston rasistisia ennakkoluuloja: suomalaiset oli rankattu ruotsalaisia tyhmemmiksi, koska suomalaisiin liittyy mielikuvia epämääräisestä mongoliudesta ja itäisyydestä; ja se, että irlantilaiset oli julistettu brittejä himmeämmiksi, ei hämmästyttänyt sekään.


Minulle ei ainakaan tuota minkäänlaisia vaikeuksia myöntää, että suomalaisten tulokset älykkyystesteissä ovat keskimäärin muutaman pisteen heikommat kuin ruotsalaisten. Ei minun arvostukseni itseäni tai omaa kansaani kohtaan joudu mihinkään kriisiin siitä, että joku muu kansa saa paremmat keskimääräiset tulokset älykkyystesteistä.

Sivumennen sanoen, on aivan eri asia tehdä meta-analyysi olemassaolevista kansallisista älykkyystestinormeerauksista ja todeta, että suomalaisten mediaani on hiukan alempi kuin ruotsalaisten, kuin todeta "suomalaiset vähäjärkisemmiksi kuin ruotsalaiset" pelkkien mielikuvien perusteella, kuten Panu antaa ymmärtää. (En tunne, miten nuo analyysit on tehty, mutta oletan, että niihin on joillakin yhdenmukaisilla kriteereillä kelpuutettu joukko eri maissa edustavilla otoksilla älykkyystestejä.)

Muutaman pisteen ero on keskihajonnan murto-osa (yleensä yhtä keskihajontaa vastaa 15 tai 16 pistettä). Suomalaisten ja ruotsalaisten äo-jakaumat menevät siis melkein kokonaan päällekkäin. Silti tuo ero saattaa selittää jotain. Jakaumien hännissähän muutaman pisteen ero alkaa jo näkyä. Vain kaksi suomalaista on voittanut Nobelin palkinnon. Ruotsalaisia Nobel-voittajia on suhteessa väestön kokoon moninkertainen määrä. He kun edustavat jakauman äärimmäisintä oikeaa laitaa. Toisaalta ainakin näyttäisi siltä, että etnisesti suomalaisissa on suurempi osuus öyhöporukkaa kuin etnisissä ruotsalaisissa.