tiistaina, tammikuuta 30, 2007

Mielestäni valtio toimii tyhmästi rahoittaessaan juoksevia kulujaan omaisuutta myymällä. Muutenkin on todella typerä ajatus, että valtion pitäisi rahoittaa toimintansa kokonaan verotuksella eikä pääomatuloilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valtion pitäisi ottaa tuotantovälineet omistukseensa. Valtion pitäisi maksaa velkansa kokonaan pois ja sijoittaa verotuloistaan osa hajautetusti globaaleille pääomamarkkinoille. Perustelen teesiäni sillä, että tulevina vuosikymmeninä valtion on entistä vaikeampi rahoittaa toimintaansa palkkatuloja verottamalla, koska palkkatulojen osuus bruttokansantuotteesta tulee pienemään. Näin tulee olemaan, koska ihmistyön hinta laskee vääjäämättä. Myös pääomatulojen verottaminen vaikeutuu kiristyvästä kansainvälisestä kilpailusta johtuen.

Nykyään ihmistyön hintaa Suomen kaltaisessa maassa alentaa ennen kaikkea työn ulkoistaminen alemman kustannustason maihin. Tulevaisuudessa työn hintaa suhteessa pääomaan alentaa koneälyn kehittyminen. Ray Kurzweil argumentoi miksi Turingin testin läpäisevä tietokoneohjelma on olemassa alle 30 vuoden kuluttua. Jo nyt on nähtävissä kapean tekoälyn vääjäämätön marssi alimman kognitiivisen vaatimustason työpaikkojen eliminoinnissa. Hans Moravec:
Advancing computer performance is like water slowly flooding the landscape. A half century ago it began to drown the lowlands, driving out human calculators and record clerks, but leaving most of us dry. Now the flood has reached the foothills, and our outposts there are contemplating retreat. We feel safe on our peaks, but, at the present rate, those too will be submerged within another half century. I propose that we build Arks as that day nears, and adopt a seafaring life! For now, though, we must rely on our representatives in the lowlands to tell us what water is really like.

Our representatives on the foothills of chess and theorem-proving report signs of intelligence. Why didn't we get similar reports decades before, from the lowlands, as computers surpassed humans in arithmetic and rote memorization? Actually, we did, at the time. Computers that calculated like thousands of mathematicians were hailed as "giant brains," and inspired the first generation of AI research. After all, the machines were doing something beyond any animal, that needed human intelligence, concentration and years of training. But it is hard to recapture that magic now. One reason is that computers' demonstrated stupidity in other areas biases our judgment. Another relates to our own ineptitude. We do arithmetic or keep records so painstakingly and externally, that the small mechanical steps in a long calculation are obvious, while the big picture often escapes us. Like Deep Blue's builders, we see the process too much from the inside to appreciate the subtlety that it may have on the outside. But there is a non-obviousness in snowstorms or tornadoes that emerge from the repetitive arithmetic of weather simulations, or in rippling tyrannosaur skin from movie animation calculations. We rarely call it intelligence, but "artificial reality" may be an even more profound concept than artificial intelligence (Moravec 1998).

The mental steps underlying good human chess playing and theorem proving are complex and hidden, putting a mechanical interpretation out of reach. Those who can follow the play naturally describe it instead in mentalistic language, using terms like strategy, understanding and creativity. When a machine manages to be simultaneously meaningful and surprising in the same rich way, it too compels a mentalistic interpretation. Of course, somewhere behind the scenes, there are programmers who, in principle, have a mechanical interpretation. But even for them, that interpretation loses its grip as the working program fills its memory with details too voluminous for them to grasp.

As the rising flood reaches more populated heights, machines will begin to do well in areas a greater number can appreciate. The visceral sense of a thinking presence in machinery will become increasingly widespread. When the highest peaks are covered, there will be machines than can interact as intelligently as any human on any subject. The presence of minds in machines will then become self-evident. ?Hans Moravec58


Nykyään on käytössä paljon kapean tekoälyn sovelluksia, joita ilman talouselämä romahtaisi. Jokainen kehitysaskel vahvemman tekoälyn suuntaan tuottaa valtavia taloudellisia hyötyjä. MIT Technology Reviewin kuusiosainen artikkeli Reverse-Engineering the Brain kertoo kognitiivisesta neurotieteestä ja tekoälystä.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu