tiistaina, tammikuuta 12, 2010

Luokka ja raha

Hahmottelen tässä muutamia ajatuksia nykyajan yhteiskuntaluokkien suhteesta rahaan.

Alaluokka eli prekariaatti muodostuu taloudellisesti epävarmimmassa asemassa olevista ja pienituloisimmista. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi pienituloisimmat eläkeläiset ja erilaisten pienipalkkaisten tilapäistöiden varassa elävät. Tulojen pienuudesta ja epäsäännöllisyydestä johtuen prekariaattiin kuuluvat joutuvat turvautumaan usein kalliisiin lyhytaikaisiin lainoihin. Elämä on kaoottista ja epävarmaa hetkestä toiseen selviytymistä. Vippi- ja panttilainaamoille prekariaatti on mitä parhainta asiakaskuntaa. Perintö, arpajaisvoitto tai muu satunnainen rahallinen onnenpotku kuluu vippien takaisinmaksuun ja välittömistä vaikeuksista selviämiseen. Heikko tulevaisuusorientoituminen sekä altistaa alaluokkaan putoamiselle että aiheutuu riittävän pitkäaikaisesta taloudellisessa toivottomuudessa elämisestä, joten pikavoitot herkästi tuhlataan. Alaluokka vippaa.

Työväenluokka käy säännöllisessä ansiotyössä mutta yritys valtavirran eli keskiluokan kulutustason ylläpitämiseen ei salli korkeaa säästämisastetta. Työväenluokassa ei juuri omaisuutta pääse kertymään. (Huomionarvoista on, että Suomessa melko suuri osa työväenluokasta on viime vuosikymmeninä keskiluokkaistunut hankkimalla omistusasuntoja.) Satunnainen tavallista suurempi rahantulo kuluukin kulutushyödykkeiden, kuten kodinelektroniikan tai lomamatkojen hankkimiseen. Työväenluokka kuluttaa. Yksi kuluttamisen päämääristä on paremmin ansaitsevan keskiluokan jäljitteleminen.

Keskiluokka ansaitsee työväenluokkaa tuntuvasti paremmin ja asuu lähes poikkeuksetta omistusasunnoissa. Myös muuta varallisuutta, kuten kesämökkejä, osakkeita tai rahasto-osuuksia on päässyt karttumaan. Keskiluokka säästää. Keskiluokan säästäväisyyden päämääränä on omaisuuden kartuttaminen ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu eli oravanpyörästä vapautuminen ja omistavaan luokkaan nouseminen.

Yläluokka erottuu kaikista alemmista luokista siten, että siihen kuuluvilla on niin paljon omaisuutta, että he voisivat elää mukavasti omaisuutensa tuotolla. Säästäminen on yläluokalle tarpeetonta. Yläluokka investoi. Yläluokan investointien tavoitteena on omaisuuden kartuttaminen ja periyttämien jälkeläisille heidän yhteiskuntaluokka-asemansa säilyttämiseksi.

6 kommenttia:

3:23 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Idea on siis jotakuinkin sellainen, että luokkahierarkiassa säästämisaste nousee: Alaluokalla se on negatiivinen, työväenluokalla nolla ja keskiluokalla positiivinen.

Yläluokka ei tuota mitään elääkseen, vaan elää jonkinlaisessa Star Trek- maailmassa, toteuttaen itseään.

Kansantaloudessa tyypillisesti ajatellaan (malli on epätarkka, mutta menköön), että säästäminen ja investoinnit ovat yhtä suuret, eli
Y = C + I, missä C on kulutus ja I on investoinnit.

Tässä voisi ajatella jotenkin ajan yli niin, että keskiluokan säästöt menevät _lopulta_ kulutukseen, joko omaan tai lasten (Erityisesti maissa joissa lasten koulutus maksaa), joten vain yläluokka säästää ajan yli nettona.

Alaluokan negatiivinen nettosäästäminen tarkoittaa sitten sitä, että he ovat kuollessankin velkaisia, mikä ei liene kaukana totuudesta.

 
5:10 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Yläluokka ei tuota mitään elääkseen, vaan elää jonkinlaisessa Star Trek- maailmassa, toteuttaen itseään.

Täsmällisemmin niin, että yläluokkaan kuuluva voisi elää noin. Käytännössä moni yläluokkaankin kuuluva tekee tuottavaa työtä. Eihän jonkun Björn Walhroosin esimerkiksi tarvitsisi tehdä päivääkään töitä elääkseen mukavasti, mutta niin hän vain tekee pitkää päivää Sampo-konsernin pääjohtajana.

Tässä voisi ajatella jotenkin ajan yli niin, että keskiluokan säästöt menevät _lopulta_ kulutukseen, joko omaan tai lasten (Erityisesti maissa joissa lasten koulutus maksaa), joten vain yläluokka säästää ajan yli nettona.

Yläluokka koostuu kullakin hetkellä niistä ruokakunnista, joiden jäsenistä kenenkään ei tarvitsisi tehdä töitä, jotta ruokakunta eläisi mukavasti.

Yläluokasta pudotaan ja sinne noustaan jatkuvasti. Sama pätee kaikkiin muihin yhteiskuntaluokkiin. Yläluokasta pudotaan ja on aina pudottu luonnollista tietä perintöosan ollessa riittämätön taloudellisesti riippumattomaan herrasväen elämäntapaan, jos ei ole itse kyetty aikuisena kartuttamaan omaisuutta riittävästi. Nykyoloissa näin käy väistämättä, koska jokaisella lapsella on perintöön luovuttamaton lakiosa, joka on yhtä suuri kuin muilla lapsilla.

 
11:51 ap. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Nykyoloissa näin käy väistämättä, koska jokaisella lapsella on perintöön luovuttamaton lakiosa, joka on yhtä suuri kuin muilla lapsilla.

Entisaikaan ns. säätykierto perustui paljolti siihen, että muutamassa sukupolvessa rikkaankin perheen joillakin jälkeläisillä ei pahemmin ollut omaisuutta, kun esikoinen peri kaiken.

Sen, että lapsiluku on pienehkö ja korreloi edes vähän tulojen kanssa ja toisaalta yleinen keskiluokkaistuminen, pitäisi tarkoittaa periaatteessa sitä, että keskiluokan lasten lähtökohdat ovat aika hyvin tasattu.

Se, että käytännössä näin ei näytä olevan, vaan erot tuntuvat kasvavan, vaatisi jonkinlaisen selityksen.

 
1:25 ip. , Blogger Markku kirjoitti...

Entisaikaan ns. säätykierto perustui paljolti siihen, että muutamassa sukupolvessa rikkaankin perheen joillakin jälkeläisillä ei pahemmin ollut omaisuutta, kun esikoinen peri kaiken.

Yläluokan osalta kyllä.


Sen, että lapsiluku on pienehkö ja korreloi edes vähän tulojen kanssa ja toisaalta yleinen keskiluokkaistuminen, pitäisi tarkoittaa periaatteessa sitä, että keskiluokan lasten lähtökohdat ovat aika hyvin tasattu.

Se, että käytännössä näin ei näytä olevan, vaan erot tuntuvat kasvavan, vaatisi jonkinlaisen selityksen.


Mitä tarkoitat?

 
3:44 ip. , Blogger Tiedemies kirjoitti...

Jos ajatellaan tulonjaon kehitystä Suomessa, niin periaatteessa lähtökohtien tasoittumisen, progressivisen verotuksen, perintöveron, pienen lapsiluvun, "eugeenisen" syntyvyyden rakenteen jne. pitäisi teoriassa pikku hiljaa johtaa yleiseen keskiluokkaistumiseen syistä, joiden pitäisi olla ilmeisiä: nämä ovat takaisinkytkentöjä, jotka tasoittavat populaation varallisuus- ja tuloeroja.

Prosessi on kuitenkin ollut toisensuuntainen viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tämä vaatisi selityksen. Epäilen, että tavassa, jolla talousjärjestelmä valjastaa ihmisten kykyjä, on jotain tavattoman labiilia.

Yksi mahdollisuus on, että erilaiset "voittaja vie kaiken"- muotoiset markkinat (esimerkiksi hakukonemarkkinat, jne.) yleistyivät 90-luvulla, samaan aikaan kun tuottavuus kasvoi ennätyksellistä tahtia. Vasemmiston päinvastaisista väitteistä huolimatta, verotusta ei esimerkiksi ole mitenkään erityisen merkittävästi muutettu "rikkaita suosivaan" suuntaan.

 
9:09 ip. , Blogger Sammalkieli kirjoitti...

"Vasemmiston päinvastaisista väitteistä huolimatta, verotusta ei esimerkiksi ole mitenkään erityisen merkittävästi muutettu "rikkaita suosivaan" suuntaan."

Eiköhän tuo ole kiinni siitä, mitä pidetään merkittävänä muutoksena. Kyllähän verotuksen progressio loivenee jatkuvasti.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu